Analyytikoiden suositusten vaikutus osakkeiden tuottoihin : Kvantitatiivinen tutkimus Inderes Oy:n vaikutuksesta Helsingin pörssin epälikvideihin osakkeisiin 2016-2019
Korpi, Tony (2020)
Korpi, Tony
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720164
Tiivistelmä
Analyytikoilla on merkittävä, mutta kyseenalaistettu rooli arvopaperimarkkinoiden ja talouden ennustajina ja opastajina. Analyytikoiden työn keskeisenä osana, joka erityisesti sijoittajia kiinnostaa, on heidän julkaisemansa kaupankäyntisuositukset. Näitä ovat analyysien pohjalta osakkeille annetut, yleisimmin osta-, pidä- tai myy -suositukset kulloisenakin ajanjaksolla vallitsevan informaation pohjalta.
Aihe analyytikoiden suositusten vaikutuksista on kansainvälisellä tasolla kiinnostanut jo useita vuosikymmeniä, minkä vuoksi ilmiötä on myös tutkittu paljon. Tutkimuksista on ilmennyt, että analyytikoiden suositusten jälkeen osakkeilla on havaittu olevan sijoittajien aikaansaamia reaktioita osakkeiden hinnoissa, ja ne ovat johtaneet epänormaaleihin tuottoihin niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, mikä sotii tehokkaiden markkinoiden hypoteesia sekä CAP-mallin oletuksia vastaan. Tutkimukset myös puoltavat sitä, että pienillä yhtiöillä reaktioiden on havaittu olevan suurempia kuin suuryhtiöillä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: 1) onko mahdollista ansaita tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja seuraamalla Inderes Oy:n analyytikoiden suositusten muutoksia Suomen osakemarkkinoilla, 2) miten suositukset ovat jakautuneet, 3) miten suosituksista rakennetut portfoliot muuttuvat, 4) miten portfolioiden tuotot pärjäävät suhteessa markkinatuottoihin ja 5) minkälainen vaikutus transaktiokustannuksilla on osakkeiden tuottoihin ja mahdollisiin epänormaaleihin tuottoihin. Työn tietoperusta rakentuu tutkimusongelmien mukaisesti merkittävimpiin rahoituksen teorioihin, yleisimpiin arvopapereiden hinnoittelumalleihin sekä analyytikon rooliin ja työskentelymetodeihin.
Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan ajanjaksolla 4.1.2016–30.12.2019 Nasdaq OMX Helsingin ja Nasdaq First North -markkinapaikoilla olevien epälikvidien osakkeiden suosituksia muodostamalla kaikista ajanjakson Inderesin suosituksista neljä portfoliota: osta-, lisää-, vähennä- ja myy -portfolio. Portfolioiden suoriutumista mitataan pitkän aikavälin tuottoina, jotka lasketaan päiväkohtaisina keskiarvoisina logaritmisina tuottoina. Portfolioita muokataan päiväkohtaisesti suositusten muutosten mukaisesti, niiden tuottoja verrataan markkinatuottoihin epänormaalien tuottojen selvittämiseksi ja näiden tuottojen tilastollista merkitsevyyttä testataan lineaarisen regression avulla.
Tutkimuksen tulokset olivat yhdenvertaisia muiden tutkimusten kanssa ja ne osoittivat, että jokainen portfolioista tuotti tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja. Suomessa olisi ajanjaksolla 2016–2019 voinut ansaita huomattavia epänormaaleja tuottoja seuraamalla Inderesin analyytikoiden suosituksia epälikvidien osakkeiden kohdalla myös transaktiokustannukset huomioiden. Inderesin suosituksia voidaan käyttää tutkimuksen tulosten perusteella tuottojen ennustamiseen.
Aihe analyytikoiden suositusten vaikutuksista on kansainvälisellä tasolla kiinnostanut jo useita vuosikymmeniä, minkä vuoksi ilmiötä on myös tutkittu paljon. Tutkimuksista on ilmennyt, että analyytikoiden suositusten jälkeen osakkeilla on havaittu olevan sijoittajien aikaansaamia reaktioita osakkeiden hinnoissa, ja ne ovat johtaneet epänormaaleihin tuottoihin niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, mikä sotii tehokkaiden markkinoiden hypoteesia sekä CAP-mallin oletuksia vastaan. Tutkimukset myös puoltavat sitä, että pienillä yhtiöillä reaktioiden on havaittu olevan suurempia kuin suuryhtiöillä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: 1) onko mahdollista ansaita tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja seuraamalla Inderes Oy:n analyytikoiden suositusten muutoksia Suomen osakemarkkinoilla, 2) miten suositukset ovat jakautuneet, 3) miten suosituksista rakennetut portfoliot muuttuvat, 4) miten portfolioiden tuotot pärjäävät suhteessa markkinatuottoihin ja 5) minkälainen vaikutus transaktiokustannuksilla on osakkeiden tuottoihin ja mahdollisiin epänormaaleihin tuottoihin. Työn tietoperusta rakentuu tutkimusongelmien mukaisesti merkittävimpiin rahoituksen teorioihin, yleisimpiin arvopapereiden hinnoittelumalleihin sekä analyytikon rooliin ja työskentelymetodeihin.
Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan ajanjaksolla 4.1.2016–30.12.2019 Nasdaq OMX Helsingin ja Nasdaq First North -markkinapaikoilla olevien epälikvidien osakkeiden suosituksia muodostamalla kaikista ajanjakson Inderesin suosituksista neljä portfoliota: osta-, lisää-, vähennä- ja myy -portfolio. Portfolioiden suoriutumista mitataan pitkän aikavälin tuottoina, jotka lasketaan päiväkohtaisina keskiarvoisina logaritmisina tuottoina. Portfolioita muokataan päiväkohtaisesti suositusten muutosten mukaisesti, niiden tuottoja verrataan markkinatuottoihin epänormaalien tuottojen selvittämiseksi ja näiden tuottojen tilastollista merkitsevyyttä testataan lineaarisen regression avulla.
Tutkimuksen tulokset olivat yhdenvertaisia muiden tutkimusten kanssa ja ne osoittivat, että jokainen portfolioista tuotti tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja. Suomessa olisi ajanjaksolla 2016–2019 voinut ansaita huomattavia epänormaaleja tuottoja seuraamalla Inderesin analyytikoiden suosituksia epälikvidien osakkeiden kohdalla myös transaktiokustannukset huomioiden. Inderesin suosituksia voidaan käyttää tutkimuksen tulosten perusteella tuottojen ennustamiseen.