Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Byströmin Ohjaamon toimintaa kehitettiin asiakaslähtöisesti
Visuri, Anna; Koivisto, Kaisa (2020)
Visuri, Anna
Koivisto, Kaisa
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020081319735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020081319735
Tiivistelmä
Valtakunnallinen ohjaamotoiminta tarjoaa alle 30-vuotiaille nuorille palveluita monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Byströmin Ohjaamo tarjoaa Oululaisille matalan kynnyksen palveluita saman katon alta. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Byströmin Ohjaamon käyttäjien, tässä nuorten, kokemaa ja kuvaamaa tietoa ohjauksessa toteutuneista Byströmin Ohjaamon periaatteista.
Tietoperustana toimii kokonaisvaltainen ohjaus sekä asiakaslähtöisyys ohjaamoissa. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin nuorten (N=7) teemahaastatteluilla. Tutkimusaineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tutkimustuloksiksi muodostui yksilöllinen ohjaus, ryhmämuotoinen ohjaus, palveluiden saatavuus ja osallisuus palveluiden kehittämiseen. Nuoret kokivat saavansa kokonaisvaltaista ja henkilökohtaista ohjausta. He kokivat, että heidän omaa toimijuutensa on vahvistunut sekä heidän tavoitteensa ja suunnitelmallisuus olivat vahvasti esillä ohjauksessa. Ohjauksessa koettiin haasteita, jotka liittyivät ohjaussuhteen muutoksiin. Ryhmämuotoisesta toiminnasta nuoret olivat saaneet konkreettisia työkaluja itselleen, koskien heidän elämäntilannettaan sekä nauttineet hyvästä ilmapiiristä. Ryhmämuotoisen toiminnan tärkeimmäksi asiaksi koettiin vertaisuus. Palveluiden saatavuudesta nuorilla oli kokemuksia monialaisten palveluiden hyödyistä. Tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota ja erityisesti vertaiskokemusten kuulemista ja kertomista pidettiin tärkeänä. Osallisuuden kokemukset koko palvelun kehittämiseen kuvastivat osallisuutta ja osattomuutta. Nuoret pitivät vaikuttamista tärkeänä, mutta osa nuorista ei ollut kokenut, että voisi vaikuttaa koko palveluun.
Tutkimustulokset hyödynnettiin kehittämistoimintaan. Työntekijöille järjestettiin koulutustapahtumia, joissa tutkimustuloksia käsiteltiin: Miten otamme huomioon nuorten kokemuksia ohjauksesta ja asiakaslähtöisyydestä Byströmin Ohjaamossa? Työntekijät (N=24) nostivat dynaamisen fasilitoinnin kautta: Nuoren kohtaaminen sekä sosiaaliset kontaktit ja nuorten kohtaamisten mahdollistaminen. Millä tavoin nuoret voisivat osallistua palveluiden kehittämiseen? Byströmin Ohjaamon palveluiden selkeyttäminen ja avaaminen. Byströmin Ohjaamon rooli nuoren ohjauksessa. Työn vaikuttavuuden eri tasot näkyväksi. Mitä matala kynnys on nyt ja mihin se voisi vielä kehittyä? Tarve henkilöstön yhteiselle keskustelulle. Nousseet asiat viedään kehittämistyöryhmään.
Tietoperustana toimii kokonaisvaltainen ohjaus sekä asiakaslähtöisyys ohjaamoissa. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin nuorten (N=7) teemahaastatteluilla. Tutkimusaineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tutkimustuloksiksi muodostui yksilöllinen ohjaus, ryhmämuotoinen ohjaus, palveluiden saatavuus ja osallisuus palveluiden kehittämiseen. Nuoret kokivat saavansa kokonaisvaltaista ja henkilökohtaista ohjausta. He kokivat, että heidän omaa toimijuutensa on vahvistunut sekä heidän tavoitteensa ja suunnitelmallisuus olivat vahvasti esillä ohjauksessa. Ohjauksessa koettiin haasteita, jotka liittyivät ohjaussuhteen muutoksiin. Ryhmämuotoisesta toiminnasta nuoret olivat saaneet konkreettisia työkaluja itselleen, koskien heidän elämäntilannettaan sekä nauttineet hyvästä ilmapiiristä. Ryhmämuotoisen toiminnan tärkeimmäksi asiaksi koettiin vertaisuus. Palveluiden saatavuudesta nuorilla oli kokemuksia monialaisten palveluiden hyödyistä. Tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota ja erityisesti vertaiskokemusten kuulemista ja kertomista pidettiin tärkeänä. Osallisuuden kokemukset koko palvelun kehittämiseen kuvastivat osallisuutta ja osattomuutta. Nuoret pitivät vaikuttamista tärkeänä, mutta osa nuorista ei ollut kokenut, että voisi vaikuttaa koko palveluun.
Tutkimustulokset hyödynnettiin kehittämistoimintaan. Työntekijöille järjestettiin koulutustapahtumia, joissa tutkimustuloksia käsiteltiin: Miten otamme huomioon nuorten kokemuksia ohjauksesta ja asiakaslähtöisyydestä Byströmin Ohjaamossa? Työntekijät (N=24) nostivat dynaamisen fasilitoinnin kautta: Nuoren kohtaaminen sekä sosiaaliset kontaktit ja nuorten kohtaamisten mahdollistaminen. Millä tavoin nuoret voisivat osallistua palveluiden kehittämiseen? Byströmin Ohjaamon palveluiden selkeyttäminen ja avaaminen. Byströmin Ohjaamon rooli nuoren ohjauksessa. Työn vaikuttavuuden eri tasot näkyväksi. Mitä matala kynnys on nyt ja mihin se voisi vielä kehittyä? Tarve henkilöstön yhteiselle keskustelulle. Nousseet asiat viedään kehittämistyöryhmään.