Asiakkaan äänen terveyden ja äänenkäytön tukeminen fysioterapiassa : Ääni ja äänenkäyttö osana ihmisen kokonaisuutta
Saari, Tiina (2020)
Saari, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020081119701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020081119701
Tiivistelmä
Äänen tutkiminen on herättänyt kiinnostusta eri alojen keskuudessa viime vuosina. Lisääntyneen tutkimustiedon myötä äänen tuottamiseen pystytään vaikuttamaan entistä paremmin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia fysioterapiassa on tukea asiakkaan äänen terveyttä. Äänenkäytön keskeisiä anatomisia ja fysiologisia piirteitä on tärkeä ymmärtää, jotta fysioterapian menetelmiä voidaan soveltaa myös äänentuotollisia tavoitteita omaavien asiakkaiden kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin ajankohtaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta äänentuottoon sekä äänenkäytön harjoittamiseen liittyen. Tiedonhaku suoritettiin ScienceDirect- ja PubMed-tietokannoissa. Näiden tietojen pohjalta opinnäytetyössä on esitelty fysioterapian menetelmiä, joilla voidaan tukea asiakkaan äänen terveyttä ja taloudellista äänenkäyttöä. Kirjallisuuteen ja tutkimuksiin pohjautuen opinnäytetyössä on kuvattu spesifejä harjoitteluesimerkkejä äänenkäytön harjoittamiseen.
Äänenkäyttöön liittyvät häiriöt voivat olla primaarinen syy asiakkaan ongelmiin. Jotta mahdollinen äänenkäyttöön liittyvä syy-seuraussuhde voidaan saada selville, äänentuottoon osallistuvat tekijät ja niiden merkitys osana ihmisen fyysistä kokonaisuutta ovat tärkeitä asioita ymmärtää. Fysioterapiassa voidaan hyödyntää ääniergonomian periaatteita äänenkäytön tukemisessa. Ääniergonomian kannalta ratkaisevia tekijöitä äänentuoton tukemisessa ovat rintakehän liikkuvuus, kurkunpään vapaus ja äänihuulten limakalvojen kosteus.
Näihin ääniergonomisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa fysioterapian eri menetelmillä esimerkiksi työskentelyasentojen, leukaluun liikeradan ja laajuuden tarkastelun avulla. Terapeuttisilla harjoitteilla voidaan vahvistaa äänentuottoon osallistuvia lihaksia ja parantaa lihasten yhteistyötä. Viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella on erityisen merkittävää, että harjoitteisiin sisältyy äänenkäytöllinen tehtävä, jotta harjoittelulla olisi vaikutusta äänentuottoon. Hengitysharjoitusten käyttäminen ilman äänentuottoa ei ole nykytiedon valossa kaikissa tilanteissa perusteltu menettelytapa äänenkäytön tukemiseen pyrittäessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin ajankohtaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta äänentuottoon sekä äänenkäytön harjoittamiseen liittyen. Tiedonhaku suoritettiin ScienceDirect- ja PubMed-tietokannoissa. Näiden tietojen pohjalta opinnäytetyössä on esitelty fysioterapian menetelmiä, joilla voidaan tukea asiakkaan äänen terveyttä ja taloudellista äänenkäyttöä. Kirjallisuuteen ja tutkimuksiin pohjautuen opinnäytetyössä on kuvattu spesifejä harjoitteluesimerkkejä äänenkäytön harjoittamiseen.
Äänenkäyttöön liittyvät häiriöt voivat olla primaarinen syy asiakkaan ongelmiin. Jotta mahdollinen äänenkäyttöön liittyvä syy-seuraussuhde voidaan saada selville, äänentuottoon osallistuvat tekijät ja niiden merkitys osana ihmisen fyysistä kokonaisuutta ovat tärkeitä asioita ymmärtää. Fysioterapiassa voidaan hyödyntää ääniergonomian periaatteita äänenkäytön tukemisessa. Ääniergonomian kannalta ratkaisevia tekijöitä äänentuoton tukemisessa ovat rintakehän liikkuvuus, kurkunpään vapaus ja äänihuulten limakalvojen kosteus.
Näihin ääniergonomisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa fysioterapian eri menetelmillä esimerkiksi työskentelyasentojen, leukaluun liikeradan ja laajuuden tarkastelun avulla. Terapeuttisilla harjoitteilla voidaan vahvistaa äänentuottoon osallistuvia lihaksia ja parantaa lihasten yhteistyötä. Viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella on erityisen merkittävää, että harjoitteisiin sisältyy äänenkäytöllinen tehtävä, jotta harjoittelulla olisi vaikutusta äänentuottoon. Hengitysharjoitusten käyttäminen ilman äänentuottoa ei ole nykytiedon valossa kaikissa tilanteissa perusteltu menettelytapa äänenkäytön tukemiseen pyrittäessä.