ESL- laitteiston kapasiteettilaskelma ja tehokkuuden maksimointi
Larke, Sini (2020)
Larke, Sini
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020080419659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020080419659
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada todenmukainen kuva meijerissä sijaitsevan uuden ESL (Extended Shelf Life)- laitteiston kapasiteetista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työn tilaajalle Arla Oy:lle tuli vuonna 2019 uusi ESL- laitteisto, joka otettiin täyspäiväisesti käyttöön vuoden 2019 kesän loppupuolella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laskea laitteiston todellinen kapasiteetti, jonka avulla tulevia tuotantomääriä voidaan suunnitella. Kapasiteetti laskettiin vanhojen ajoraporttien avulla. Laitteiston kapasiteetti 104 411 l/päivä on yli kaksi kertaa teoreettista kapasiteettiä pienempi, mutta kapasiteetti on Arlan viikoittaisille tuotantomäärille riittävä.
Tuotannon seisokit vaikuttavat kapasiteettiin negatiivisesti. Suurimpien ongelmien selvittämiseksi laadittiin ongelmaraportti, johon kirjattiin tarkkaan tuotannon pysähtymisen syy, kesto ja mahdollinen ratkaisu. Ongelmaraporttia täytettiin ensin neljän viikon ajan, ja kuukauden tauon jälkeen raporttia täytettiin vielä kaksi viikkoa. Vaikka määrällisesti eniten ongelmia oli pakkauksen ja jälkipakkauksen puolella, ajallisesti eniten ongelmia aiheutti ESL- laitteiston laiterikot. Laiterikkojen pitkätkin kestot johtuvat varaosien saatavuudesta. Yleisimpiin laitteen osiin löytyy varaosia meijerin varastosta, mutta erikoisemmat osat pitää tilata muualta. Tasaisten huoltovälien avulla laiterikkojen määrää voidaan vähentää. Yksi jatkuvimmista ongelmista oli ESL- laitteiston jäähdytysjärjestelmän, eli glykolijärjestelmän automaattisen ilmauksen toimimattomuus. Ilmaus on mahdollista tehdä manuaalisesti, mutta vain muutama laitoshenkilö osaa tehdä sen. Prosessioperaattoreilla ei ole pääsyä glykolijärjestelmän luokse, joten laitoshuollolle tehtiin ohjeistus glykolin ilmaukseen. Jatkossa ilmaus tulisi tehdä säännöllisesti.
Tuotannon seisokit vaikuttavat kapasiteettiin negatiivisesti. Suurimpien ongelmien selvittämiseksi laadittiin ongelmaraportti, johon kirjattiin tarkkaan tuotannon pysähtymisen syy, kesto ja mahdollinen ratkaisu. Ongelmaraporttia täytettiin ensin neljän viikon ajan, ja kuukauden tauon jälkeen raporttia täytettiin vielä kaksi viikkoa. Vaikka määrällisesti eniten ongelmia oli pakkauksen ja jälkipakkauksen puolella, ajallisesti eniten ongelmia aiheutti ESL- laitteiston laiterikot. Laiterikkojen pitkätkin kestot johtuvat varaosien saatavuudesta. Yleisimpiin laitteen osiin löytyy varaosia meijerin varastosta, mutta erikoisemmat osat pitää tilata muualta. Tasaisten huoltovälien avulla laiterikkojen määrää voidaan vähentää. Yksi jatkuvimmista ongelmista oli ESL- laitteiston jäähdytysjärjestelmän, eli glykolijärjestelmän automaattisen ilmauksen toimimattomuus. Ilmaus on mahdollista tehdä manuaalisesti, mutta vain muutama laitoshenkilö osaa tehdä sen. Prosessioperaattoreilla ei ole pääsyä glykolijärjestelmän luokse, joten laitoshuollolle tehtiin ohjeistus glykolin ilmaukseen. Jatkossa ilmaus tulisi tehdä säännöllisesti.