Tavoitteena luotettavasti osoitettu pätevyys (EPA): Sairaalafyysikkokoulutuksen käytännön harjoittelu
Matikka, Hanna (2020)
Matikka, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072419596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072419596
Tiivistelmä
Sairaalafyysikko on terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on suorittanut sairaalafyysikon yliopistotutkinnon filosofian maisteri- tai diplomi-insinööriopintojen lisäksi. Koulutus on yksi pisimmistä ammatillisista koulutuksista Suomessa ja siihen kuuluu filosofian tai tekniikan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, neljän vuoden käytännön harjoittelu sekä säteilyturvallisuus- ja sairaalafyysikkokuulustelu. Neljän vuoden käytännön harjoittelun aikana erikoistuva fyysikko on koulutettavana kaikilla tutkintoon kuuluvilla lääketieteen erikoisaloilla, jotka ovat kliininen neurofysiologia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, radiologia ja sädehoito. Tässä työssä keskitytään käytännön sairaalaharjoittelun osaamistavoitteiden ja toteutuksen kehittämiseen. Kehittämisen teoreettisena viitekehyksenä toimii osaamisperusteinen koulutus ja luotettavasti osoitettu pätevyys EPA (enturstable professional activity), joka on tapa jäsentää terveydenhuoltoalan ammattilaisen työtä ja osaamisvaatimuksia.
Lääketieteessä osaamisperusteisen koulutuksen lähtökohtana on 2010-luvulla laajalti käytetty Kanadan Royal Collegen lanseeraamaa CanMEDS-periaatetta, jonka mukaiset osaamisalueet ovat: vuorovaikutus- ja johtamistaidot, yhteistyötaidot, ammatillisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä oma osaaminen ja tiedonhallinta. Tässä työssä sovelletaan CanMEDS- ja EPA-periaatteita sairaalafyysikkokoulutukseen ensimmäistä kertaa Suomessa, ja mahdollisesti koko Euroopassa. Työssä pilotoidaan periaatteiden soveltuvuutta sairaalafyysikon ja erityisesti radiologian sairaalaharjoittelun osaamistavoitteiden kuvaamiseen. Tavoitteena on luoda käytännöllinen malli periaatteiden soveltamiseen, ja että tuloksia voidaan soveltaa sairaalafyysikkokoulutuksen uudistamisessa tätä työtä ja KYS Kuvantamiskeskusta laajemminkin. Perimmäinen tavoite on kehittää sairaalafyysikoiden koulutuksen sisältöä vastaamaan yhä paremmin käytännön työn vaatimuksia.
Työn tuloksena tehtiin yleistasoinen, kaikille koulutukseen kuuluville erikoisaloille sovellettavissa oleva malli EPA-pohjaisen sairaalaharjoittelun peruselementeistä. Malliin sisältyy ehdotus EPA-tehtävien lukumäärästä ja osaamisen kolmiportaisesta arvioinnista sekä fyysikon EPA-tehtävien määrittelemisen työvaiheet. Lisäksi tehtiin ehdotus radiologian sairaalaharjoittelun EPA-tehtävistä ja osaamisalueista. Työssä laadittiin myös yksityiskohtaiset kuvaukset tietokonetomografiamenetelmän EPA-tehtävistä (7 kpl) ja osaamistavoitteista.
Osaamisperusteisessa koulutuksessa arviointi ja palautteen antaminen on säännöllistä ja jatkuvaa, ja sillä pyritään motivoimaan ja tukemaan osaamistavoitteiden saavuttamista. Näin ollen työssä laadittiin EPA-menetelmän soveltamisen ja arviointi- sekä palautetilanteiden tueksi ohjaajan aputaulu, jossa on tiivistettynä onnistuneen ohjaussuhteen elementit sekä toimivan ja tehottoman palautteen tunnuspiirteet.
Lääketieteessä osaamisperusteisen koulutuksen lähtökohtana on 2010-luvulla laajalti käytetty Kanadan Royal Collegen lanseeraamaa CanMEDS-periaatetta, jonka mukaiset osaamisalueet ovat: vuorovaikutus- ja johtamistaidot, yhteistyötaidot, ammatillisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä oma osaaminen ja tiedonhallinta. Tässä työssä sovelletaan CanMEDS- ja EPA-periaatteita sairaalafyysikkokoulutukseen ensimmäistä kertaa Suomessa, ja mahdollisesti koko Euroopassa. Työssä pilotoidaan periaatteiden soveltuvuutta sairaalafyysikon ja erityisesti radiologian sairaalaharjoittelun osaamistavoitteiden kuvaamiseen. Tavoitteena on luoda käytännöllinen malli periaatteiden soveltamiseen, ja että tuloksia voidaan soveltaa sairaalafyysikkokoulutuksen uudistamisessa tätä työtä ja KYS Kuvantamiskeskusta laajemminkin. Perimmäinen tavoite on kehittää sairaalafyysikoiden koulutuksen sisältöä vastaamaan yhä paremmin käytännön työn vaatimuksia.
Työn tuloksena tehtiin yleistasoinen, kaikille koulutukseen kuuluville erikoisaloille sovellettavissa oleva malli EPA-pohjaisen sairaalaharjoittelun peruselementeistä. Malliin sisältyy ehdotus EPA-tehtävien lukumäärästä ja osaamisen kolmiportaisesta arvioinnista sekä fyysikon EPA-tehtävien määrittelemisen työvaiheet. Lisäksi tehtiin ehdotus radiologian sairaalaharjoittelun EPA-tehtävistä ja osaamisalueista. Työssä laadittiin myös yksityiskohtaiset kuvaukset tietokonetomografiamenetelmän EPA-tehtävistä (7 kpl) ja osaamistavoitteista.
Osaamisperusteisessa koulutuksessa arviointi ja palautteen antaminen on säännöllistä ja jatkuvaa, ja sillä pyritään motivoimaan ja tukemaan osaamistavoitteiden saavuttamista. Näin ollen työssä laadittiin EPA-menetelmän soveltamisen ja arviointi- sekä palautetilanteiden tueksi ohjaajan aputaulu, jossa on tiivistettynä onnistuneen ohjaussuhteen elementit sekä toimivan ja tehottoman palautteen tunnuspiirteet.