Asiantuntijayhteistyöhön kouluttaminen : pelastuslaitoksen ja kotihoidon yhteiskotikäynnit
Punnonen, Juuso (2020)
Punnonen, Juuso
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062919408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062919408
Tiivistelmä
Suomen väestö ikääntyy, eli iäkkäitä on tulevaisuudessa muuhun väestöön verrattuna enemmän. Tämä tarkoittaa, että ikääntyneille tyypilliset onnettomuudet ja tapaturmat mahdollisesti lisääntyvät. Etelä-Karjalan
pelastuslaitos pyrkii ennakoimaan tätä kehitystä yhteistyössä kotihoidon kanssa järjestetyillä yhteiskäynneillä. Toimintaa tuotetaan, jotta iäkkäät voivat asua mahdollisimman pitkään turvallisesti kotonaan. Kotona asuminen on sekä iäkkäiden oma että sosiaali- ja terveyspiirin tahtotila. Pelastuslaitoksen osalta käynnit Etelä-Karjalassa suorittivat palomiehet, ja kokeilukäyntien aikana havaittiin tarve koulutusjärjestelmälle, joka kattaa pelastuslaitoksen ja kotihoidon henkilöstön. Tavoitteena oli tuottaa koulutusjärjestelmä molemmille toimijoille.
Opinnäytetyön tarkoitus oli löytää hyvät koulutusmetodit tuotettuun toimintaan. Lisäksi tarkoitus oli havaita ongelmakohdat järjestetyssä perehdytyksessä sekä työssä, ja korjata ne. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin koulutuksen pohja ja periaatteet. Tämän jälkeen tehtiin haastattelu kokeilussa mukana olleille kolmelle palomiehelle sekä heidän esimiehelleen sekä kysely kokeilussa mukana olleille kolmelletoista kotihoidon hoitajalle. Näillä pyrittiin kartoittamaan koulutuksen ja yhteistyön ongelmakohdat. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka suoritettiin ryhmähaastatteluna. Kysely oli internetpohjainen ja kysymykset olivat avoimia. Haastattelussa ja kyselyssä tehtiin ristikyselyä, eli kummaltakin toimijalta kysyttiin omat kehitystarpeet sekä heidän näkemyksensä toisen toimijan kehitystarpeiksi.
Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin koulutusmateriaalit molemmille toimijoille
yhteiskäynneistä. Pelastuslaitoksen osio on pidempi, koska perehdytettävää on suhteessa enemmän henkilöstön toimiessa normaalia toimintaympäristöään laajemmassa kokonaisuudessa. Pelastuslaitoksen materiaali on suunnattu palomiehille, koska palomiehet olivat Etelä-Karjalan kokeiluryhmä ja samalla heitä voidaan perehdyttää mahdollisiin tuleviin tehtäviin työurasuunnittelussa, mikäli he alkavat painottua ennalta ehkäisevään toimintaan. Palomiesten osiossa on myös suunniteltu 1-2 viikon päästä koulutuksesta pidettävä palaveripäivä omalla ryhmällä, missä käsitellään hankalia tilanteita ja käydään yhdessä läpi epäselviä toimintatapoja ja etsitään niihin ratkaisuja. Molempien toimijoiden materiaaleissa on ohjeita kouluttajalle.
Koulutusmateriaali on suunnattu Etelä-Karjalan alueelle, mutta se on tehty muokattavaksi myös muille alueille. Materiaalia voidaan soveltaa myös
esimerkiksi palotarkastajien perehdytykseen, mikäli pelastuslaitos päättää soveltaa heitä sosiaali- ja terveyshuollon kanssa tuotetuilla yhteiskäynneillä. Koska haastattelun perusteella suunnitelmalliselle koulutusmateriaalille oli
tarvetta, voi tämä materiaali johtaa motivoituneempaan työntekijään ja parempaan työn tulokseen. Jatkokehityksenä voitaisiin tarkastella, kuinka koulutusmateriaali on vaikuttanut tehtävien suorittamiseen ja sitä voitaisiin edelleen kehittää vastausten perusteella.
pelastuslaitos pyrkii ennakoimaan tätä kehitystä yhteistyössä kotihoidon kanssa järjestetyillä yhteiskäynneillä. Toimintaa tuotetaan, jotta iäkkäät voivat asua mahdollisimman pitkään turvallisesti kotonaan. Kotona asuminen on sekä iäkkäiden oma että sosiaali- ja terveyspiirin tahtotila. Pelastuslaitoksen osalta käynnit Etelä-Karjalassa suorittivat palomiehet, ja kokeilukäyntien aikana havaittiin tarve koulutusjärjestelmälle, joka kattaa pelastuslaitoksen ja kotihoidon henkilöstön. Tavoitteena oli tuottaa koulutusjärjestelmä molemmille toimijoille.
Opinnäytetyön tarkoitus oli löytää hyvät koulutusmetodit tuotettuun toimintaan. Lisäksi tarkoitus oli havaita ongelmakohdat järjestetyssä perehdytyksessä sekä työssä, ja korjata ne. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin koulutuksen pohja ja periaatteet. Tämän jälkeen tehtiin haastattelu kokeilussa mukana olleille kolmelle palomiehelle sekä heidän esimiehelleen sekä kysely kokeilussa mukana olleille kolmelletoista kotihoidon hoitajalle. Näillä pyrittiin kartoittamaan koulutuksen ja yhteistyön ongelmakohdat. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka suoritettiin ryhmähaastatteluna. Kysely oli internetpohjainen ja kysymykset olivat avoimia. Haastattelussa ja kyselyssä tehtiin ristikyselyä, eli kummaltakin toimijalta kysyttiin omat kehitystarpeet sekä heidän näkemyksensä toisen toimijan kehitystarpeiksi.
Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin koulutusmateriaalit molemmille toimijoille
yhteiskäynneistä. Pelastuslaitoksen osio on pidempi, koska perehdytettävää on suhteessa enemmän henkilöstön toimiessa normaalia toimintaympäristöään laajemmassa kokonaisuudessa. Pelastuslaitoksen materiaali on suunnattu palomiehille, koska palomiehet olivat Etelä-Karjalan kokeiluryhmä ja samalla heitä voidaan perehdyttää mahdollisiin tuleviin tehtäviin työurasuunnittelussa, mikäli he alkavat painottua ennalta ehkäisevään toimintaan. Palomiesten osiossa on myös suunniteltu 1-2 viikon päästä koulutuksesta pidettävä palaveripäivä omalla ryhmällä, missä käsitellään hankalia tilanteita ja käydään yhdessä läpi epäselviä toimintatapoja ja etsitään niihin ratkaisuja. Molempien toimijoiden materiaaleissa on ohjeita kouluttajalle.
Koulutusmateriaali on suunnattu Etelä-Karjalan alueelle, mutta se on tehty muokattavaksi myös muille alueille. Materiaalia voidaan soveltaa myös
esimerkiksi palotarkastajien perehdytykseen, mikäli pelastuslaitos päättää soveltaa heitä sosiaali- ja terveyshuollon kanssa tuotetuilla yhteiskäynneillä. Koska haastattelun perusteella suunnitelmalliselle koulutusmateriaalille oli
tarvetta, voi tämä materiaali johtaa motivoituneempaan työntekijään ja parempaan työn tulokseen. Jatkokehityksenä voitaisiin tarkastella, kuinka koulutusmateriaali on vaikuttanut tehtävien suorittamiseen ja sitä voitaisiin edelleen kehittää vastausten perusteella.