Kartonkikotelon sivuliimausmenetelmät
Lahti, Lasse-Pekka (2020)
Lahti, Lasse-Pekka
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062619378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062619378
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kartonkikotelon sivuliimaussauma tehdään ja kuinka sen kestävyyttä voidaan testata. Sivuliimaussaumaa tehdessä käytettiin yleisesti dispersio- tai kuumasulateliimoja. Kokeellisessa osuudessa tavoitteena oli selvittää kuinka pieni liimamäärä riittää hyvän liimasauman aikaiseksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kartonkikotelon valmistaminen ja sivuliimaussauman erilaisia testaamistapoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että sauma tulee pitämään. Kartongilla tulee olla myös tietyt ominaisuudet kunnossa, jotta liima imeytyy riittävän hyvin ja lopputuloksena on vahva sauma. Teoriaosuudessa tarkasteltiin myös dispersio- ja kuumasulateliimojen hyviä ja huonoja puolia ja niiden ominaisuuksia.
Kokeellisessa osuudessa liimaustestit toteutettiin käsin revintä testinä. Testattavana oli kolme erilaista liimaa, joita testattiin päällystetylle ja päällystämättömälle kartongille. Kartongeista leikattiin 4 x 10 cm paloja, jotka punnittiin ja liimattiin yhteen käyttäen monipisteliimaustekniikkaa. Liimauksen jälkeen palat punnittiin uudelleen, jotta saatiin liiman määrä. Palat revittiin irti toisistaan ja tutkittiin kuiturepeämän määrää. Tämän avulla niille annettiin arvosana.
Testit onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin: kaikilla liimoilla saatiin aikaan pitävä sauma. Parhaiten liimaustestissä toimivat Kestomer VP ja Sitol 4228. Hieman huonommin testeissä toimineella Sitol 3838:lla saatiin myös pitävä sidos, mikä johtui siitä että, Sitol 3838 on valmistettu eri käyttötarkoitusta varten kuin toiset kaksi liimaa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kartonkikotelon valmistaminen ja sivuliimaussauman erilaisia testaamistapoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että sauma tulee pitämään. Kartongilla tulee olla myös tietyt ominaisuudet kunnossa, jotta liima imeytyy riittävän hyvin ja lopputuloksena on vahva sauma. Teoriaosuudessa tarkasteltiin myös dispersio- ja kuumasulateliimojen hyviä ja huonoja puolia ja niiden ominaisuuksia.
Kokeellisessa osuudessa liimaustestit toteutettiin käsin revintä testinä. Testattavana oli kolme erilaista liimaa, joita testattiin päällystetylle ja päällystämättömälle kartongille. Kartongeista leikattiin 4 x 10 cm paloja, jotka punnittiin ja liimattiin yhteen käyttäen monipisteliimaustekniikkaa. Liimauksen jälkeen palat punnittiin uudelleen, jotta saatiin liiman määrä. Palat revittiin irti toisistaan ja tutkittiin kuiturepeämän määrää. Tämän avulla niille annettiin arvosana.
Testit onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin: kaikilla liimoilla saatiin aikaan pitävä sauma. Parhaiten liimaustestissä toimivat Kestomer VP ja Sitol 4228. Hieman huonommin testeissä toimineella Sitol 3838:lla saatiin myös pitävä sidos, mikä johtui siitä että, Sitol 3838 on valmistettu eri käyttötarkoitusta varten kuin toiset kaksi liimaa.