Suunnitteluprosessin digitalisoituminen : vaikutukset rakennuksen arkkitehtoniseen laatuun uudisrakentamisessa
Kettunen, Essi (2020)
Kettunen, Essi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062219203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062219203
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe saatiin Apoli2020-työryhmältä, joka valmistelee uutta Suomen arkkitehtuuripoliittista linjausta. Tutkimuksen aiheena oli suunnitteluprosessin digitalisoituminen ja sen vaikutukset rakennuksen arkkitehtoniseen laatuun uudisrakentamisessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten digitalisoitunut suunnitteluprosessi on vaikuttanut rakennusten arkkitehtoniseen laatuun uudisrakentamisessa alan asiantuntijoiden näkökulmasta. Tärkeimpinä tavoitteina tutkimuksessa oli selvittää, miten digitalisoitunut suunnitteluprosessi on vaikuttanut arkkitehtoniseen laatuun, kun tarkastellaan arkkitehtonista laatua esteettisen laadun ja tilallisuuden näkökulmista. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella sekä haastattelututkimuksilla. Aineisto todettiin riittäväksi, kun aineisto alkoi toistaa itseään tai uutta tietoa ei enää saatu.
Aineistosta ilmenee yli kolme neljäsosan käyttävän tietomallintamista säännöllisesti ja suurin osa vastasi, että tietomallintamisella ei ole vaikutusta arkkitehtoniseen laatuun tai se parantaa laatua tai parantaa sitä erittäin paljon. Aineistosta kävi ilmi rakennuksen massoittelun helpottuneen suunnitteluprosessin digitalisoitumisen myötä sekä ettei arkkitehtonisia elementtejä jätetä pois tietomallintamisen vaikeuden takia. Melkein kaikki kannattavat tietomallintamisen vakiointia jollain tasolla.
Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilöhaastatteluilla sekä kyselytutkimuksella. Aineiston kirjallisista vastauksista kävi ilmi, ettei suurin osa arkkitehdeista koe tietomallintamisen vaikuttavan arkkitehtoniseen laatuun vaan sen koettiin olevan pelkästään työväline. Toisaalta joidenkin mielestä tietomallintaminen vie aikaa pois muusta suunnittelusta, jolloin arkkitehtoninen laatu saattaa kärsiä.
Suunnitteluprosessin siirtyminen 2D-suunnittelusta 3D-suunnitteluun on edesauttanut arkkitehtonisen laadun luomista ja tarkastelua, mutta siirtymisellä 3Dsuunnittelusta tietomallintamiseen ei nähdä olevan enää parantavaa vaikutusta. Tietomallintaminen tosin parantaa muita hanketoimintoja, kuten kustannus- ja hankintatoimintaa. Aineistosta käy ilmi, että tietomallinnushankkeen aikataulutusta tulisi lisätä. Jatkotutkimuksille ei ole tarvetta tästä näkökulmasta, koska tietomallintamisen ei koettu itsessään vaikuttavan arkkitehtoniseen laatuun.
Aineistosta ilmenee yli kolme neljäsosan käyttävän tietomallintamista säännöllisesti ja suurin osa vastasi, että tietomallintamisella ei ole vaikutusta arkkitehtoniseen laatuun tai se parantaa laatua tai parantaa sitä erittäin paljon. Aineistosta kävi ilmi rakennuksen massoittelun helpottuneen suunnitteluprosessin digitalisoitumisen myötä sekä ettei arkkitehtonisia elementtejä jätetä pois tietomallintamisen vaikeuden takia. Melkein kaikki kannattavat tietomallintamisen vakiointia jollain tasolla.
Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilöhaastatteluilla sekä kyselytutkimuksella. Aineiston kirjallisista vastauksista kävi ilmi, ettei suurin osa arkkitehdeista koe tietomallintamisen vaikuttavan arkkitehtoniseen laatuun vaan sen koettiin olevan pelkästään työväline. Toisaalta joidenkin mielestä tietomallintaminen vie aikaa pois muusta suunnittelusta, jolloin arkkitehtoninen laatu saattaa kärsiä.
Suunnitteluprosessin siirtyminen 2D-suunnittelusta 3D-suunnitteluun on edesauttanut arkkitehtonisen laadun luomista ja tarkastelua, mutta siirtymisellä 3Dsuunnittelusta tietomallintamiseen ei nähdä olevan enää parantavaa vaikutusta. Tietomallintaminen tosin parantaa muita hanketoimintoja, kuten kustannus- ja hankintatoimintaa. Aineistosta käy ilmi, että tietomallinnushankkeen aikataulutusta tulisi lisätä. Jatkotutkimuksille ei ole tarvetta tästä näkökulmasta, koska tietomallintamisen ei koettu itsessään vaikuttavan arkkitehtoniseen laatuun.