Reumapoliklinikan vastaanottotoiminnan kehittäminen
Lehtiö, Suvi (2020)
Lehtiö, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061819084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061819084
Tiivistelmä
Kehittämistyön taustalla oli Etelä-Suomessa sijaitsevan sairaalan reumapoliklinikalla esiin noussut tarve kehittää poliklinikan moniammatillista vastaanottotoimintaa. Tavoitteena oli kehittää moniammatilliseen vastaanottotyöhön uusi toimintamalli, jonka avulla voitiin sujuvoittaa ja tehostaa poliklinikan toimintaa. Toimintamallin suunnittelussa huomioitiin potilaslähtöisyys ja potilaskokemuksen parantaminen.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten työajankäyttö jakautuu ammattiryhmittäin ja toiminnoittain reumapoliklinikalla ja miten voidaan lisätä potilaalle arvoa tuottavien työtehtävien osuutta eri ammattiryhmien työajankäytössä.
Kehittämistyö rajattiin nivelreumaa- ja selkärankareumaa sairastaviin potilaisiin. Opinnäytetyössä käytetään termejä välitön potilastyö ja välillinen potilastyö. Välitön potilastyö tapahtuu potilaan läsnä ollessa joko vastaanotolla tai puhelimitse. Välilliseksi potilastyöksi lasketaan työtehtävät, joissa ei olla kontaktissa potilaaseen, mutta jotka tehdään potilaan hyväksi. Termien valintaan päädyttiin, koska kehittämistyössä käsitellään myös lääkärin ja osastonsihteerin työtä, joita ei voida kuvata termeillä välitön tai välillinen hoitotyö.
Opinnäytetyön aineiston keruuta varten kehitettiin työajanseurantalomake, jota muokattiin havainnointikokeilun jälkeen. Työajanseuranta toteutettiin ulkopuolista havainnoijaa käyttämällä, joka havainnoi kahta reumahoitajaa lääkäri- ja hoitajavastaanotolla sekä reumalääkäriä yhtenä työpäivänä. Osastonsihteerin työajanseuranta toteutettiin itsehavainnointina neljän työpäivän aikana.
Työajanseurannan tulosten perusteella osastonsihteerin reumapoliklinikan työtehtäviin käyttämä työaika oli keskimäärin alle tunti päivässä. Reumalääkärin työajasta välittömään ja välilliseen potilastyöhön kului lähes 90% kokonaistyöajasta. Lääkärin vastaanotolla oli potilaita yli kolme tuntia kokonaistyöajasta. Reumahoitajien työajasta välittömään potilastyöhön lääkärivastaanotolla kului lähes 30% työajasta. Hieman yli puolet työajasta kului välilliseen potilastyöhön. Välillisestä hoitotyöstä lähes 40% kului ajanvarausten tekemiseen. Yhteensä kirjaaminen ja ajanvaraukset sekä hoitopalautteet vei yli puolet välilliseen potilastyöhön käytetystä työajasta. Reumahoitajien työajasta välittömään potilastyöhön hoitajavastaanotolla kului vain noin 15% kokonaistyöajasta. Sen sijaan yli puolet työajasta kului välilliseen potilastyöhön. Työajanseurannan aikana reumahoitajat käyttivät yli neljä tuntia työaikaa ajanvarausten tekemiseen ja hoitopalautteiden lähettämiseen.
Lisäämällä osastonsihteerin työaikaa reumapoliklinikalla, voitaisiin vähentää reumahoitajien käyttämää aikaa ajanvarausten tekemiseen ja hoitopalautteiden lähettämiseen. Muutos mahdollistaisi reumahoitajien ajankäytön lisäämisen välittömään potilastyöhön. Reumalääkärin vastaanottokäynteihin käyttämää aikaa voitaisiin vähentää reumahoitajan tehdessä osan tutkimuksista ja täydentäessä esitiedot valmiiksi ennen potilaan siirtymistä lääkärin vastaanotolle.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten työajankäyttö jakautuu ammattiryhmittäin ja toiminnoittain reumapoliklinikalla ja miten voidaan lisätä potilaalle arvoa tuottavien työtehtävien osuutta eri ammattiryhmien työajankäytössä.
Kehittämistyö rajattiin nivelreumaa- ja selkärankareumaa sairastaviin potilaisiin. Opinnäytetyössä käytetään termejä välitön potilastyö ja välillinen potilastyö. Välitön potilastyö tapahtuu potilaan läsnä ollessa joko vastaanotolla tai puhelimitse. Välilliseksi potilastyöksi lasketaan työtehtävät, joissa ei olla kontaktissa potilaaseen, mutta jotka tehdään potilaan hyväksi. Termien valintaan päädyttiin, koska kehittämistyössä käsitellään myös lääkärin ja osastonsihteerin työtä, joita ei voida kuvata termeillä välitön tai välillinen hoitotyö.
Opinnäytetyön aineiston keruuta varten kehitettiin työajanseurantalomake, jota muokattiin havainnointikokeilun jälkeen. Työajanseuranta toteutettiin ulkopuolista havainnoijaa käyttämällä, joka havainnoi kahta reumahoitajaa lääkäri- ja hoitajavastaanotolla sekä reumalääkäriä yhtenä työpäivänä. Osastonsihteerin työajanseuranta toteutettiin itsehavainnointina neljän työpäivän aikana.
Työajanseurannan tulosten perusteella osastonsihteerin reumapoliklinikan työtehtäviin käyttämä työaika oli keskimäärin alle tunti päivässä. Reumalääkärin työajasta välittömään ja välilliseen potilastyöhön kului lähes 90% kokonaistyöajasta. Lääkärin vastaanotolla oli potilaita yli kolme tuntia kokonaistyöajasta. Reumahoitajien työajasta välittömään potilastyöhön lääkärivastaanotolla kului lähes 30% työajasta. Hieman yli puolet työajasta kului välilliseen potilastyöhön. Välillisestä hoitotyöstä lähes 40% kului ajanvarausten tekemiseen. Yhteensä kirjaaminen ja ajanvaraukset sekä hoitopalautteet vei yli puolet välilliseen potilastyöhön käytetystä työajasta. Reumahoitajien työajasta välittömään potilastyöhön hoitajavastaanotolla kului vain noin 15% kokonaistyöajasta. Sen sijaan yli puolet työajasta kului välilliseen potilastyöhön. Työajanseurannan aikana reumahoitajat käyttivät yli neljä tuntia työaikaa ajanvarausten tekemiseen ja hoitopalautteiden lähettämiseen.
Lisäämällä osastonsihteerin työaikaa reumapoliklinikalla, voitaisiin vähentää reumahoitajien käyttämää aikaa ajanvarausten tekemiseen ja hoitopalautteiden lähettämiseen. Muutos mahdollistaisi reumahoitajien ajankäytön lisäämisen välittömään potilastyöhön. Reumalääkärin vastaanottokäynteihin käyttämää aikaa voitaisiin vähentää reumahoitajan tehdessä osan tutkimuksista ja täydentäessä esitiedot valmiiksi ennen potilaan siirtymistä lääkärin vastaanotolle.