Kihokin esiintyminen Pohjois-Satakunnan soilla sekä alueen maanomistajien kiinnostus kihokin keräämiseen
Kallio, Maarit (2020)
Kallio, Maarit
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061719006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061719006
Tiivistelmä
Länsimaissa kiinnostus luonnonkasvien lääkekäyttöä kohtaan on ollut kasvava jo pari vuosikymmentä. Suomen vähäravinteisilla soilla viihtyvä pieni lihansyöjäkasvi, pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia), on vaikutuksiltaan monipuolinen rohdoskasvi. Sitä on kerätty Oulun seudulla jo vuodesta 1975, pääasiallisesti sveitsiläisen Biorforce Oy:n käyttöön. Yhtiö valmistaa siitä yskää helpottavaa rohtoa.
Suomen nykyisten rajojen sisällä suoksi luokiteltavaa maa-aluetta on ollut noin 10,4 miljoonaa hehtaaria. Soiden valjastaminen esimerkiksi metsä- tai turvetalouden käyttöön on merkittävästi pienentänyt soiden pinta-alaa Suomessa. Tämän seurauksena soiden kasvillisuuden ja eläimistön monimuotoisuus on kärsinyt tai jopa kokonaan tuhoutunut esimerkiksi ojittamisen tai turpeennoston vuoksi.
Opinnäytetyö oli osa Luonnonvarakeskuksen ”Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan turvemailla – kestävä biotalous”-projektia. Opinnäytetyössä selvitettiin kihokin esiintymistä Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan alueella. Maastossa tehdyillä inventoinneilla neliön koeruuduilta laskettiin niissä esiintyvät pyöreä- ja pitkälehtikihokit. Maastokauden lopuksi koostettiin maan-omistajilta saadut haastattelututkimuksen vastaukset.
Opinnäytetyön tulokset ja siitä saadut tiedot palvelivat osaltaan tutkimusta ja antoivat tietoa jatkotoimenpiteiden ja lisätutkimusten tekemiseksi.
Suomen nykyisten rajojen sisällä suoksi luokiteltavaa maa-aluetta on ollut noin 10,4 miljoonaa hehtaaria. Soiden valjastaminen esimerkiksi metsä- tai turvetalouden käyttöön on merkittävästi pienentänyt soiden pinta-alaa Suomessa. Tämän seurauksena soiden kasvillisuuden ja eläimistön monimuotoisuus on kärsinyt tai jopa kokonaan tuhoutunut esimerkiksi ojittamisen tai turpeennoston vuoksi.
Opinnäytetyö oli osa Luonnonvarakeskuksen ”Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan turvemailla – kestävä biotalous”-projektia. Opinnäytetyössä selvitettiin kihokin esiintymistä Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan alueella. Maastossa tehdyillä inventoinneilla neliön koeruuduilta laskettiin niissä esiintyvät pyöreä- ja pitkälehtikihokit. Maastokauden lopuksi koostettiin maan-omistajilta saadut haastattelututkimuksen vastaukset.
Opinnäytetyön tulokset ja siitä saadut tiedot palvelivat osaltaan tutkimusta ja antoivat tietoa jatkotoimenpiteiden ja lisätutkimusten tekemiseksi.