Leikkausalueen desinfektiossa käytetyt menetelmät perioperatiivisessa hoitotyössä
Karavai, Daryna; Kiukkonen, Nadia (2020)
Karavai, Daryna
Kiukkonen, Nadia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061618934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061618934
Tiivistelmä
Suomessa tehdään vuosittain yli 350 000 suunniteltua leikkausta. Leikkausalueen infektiot ovat yleisimmät hoitoon liittyvät infektiot, joista aiheutuu Suomessa 100–200 miljoonan euron vuosikustannukset. Leikkausalueen infektioiden ehkäisemiseksi on olemassa erilaisia aseptisia toimintatapoja. Henkilökunnan aseptisen toiminnan lisäksi erityinen rooli on leikkausalueen desinfektiolla ennen leikkausta. Ihodesinfektiolla ennen leikkausta pyritään vähentämään taudinaiheuttajia, mikä samalla vähentää leikkauksen jälkeisen infektion riskiä. Leikkausalueen desinfiointiin on käytössä erilaisia desinfektioaineita, menetelmiä sekä käytäntöjä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla aikaisempaa tutkimustietoa leikkausalueen desinfektiossa käytetyistä menetelmistä. Tavoitteena on hyödyntää saatua tietoa perioperatiivisessa hoitotyössä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa analysoitiin 15 artikkelia. Näistä seitsemän koskee desinfektioaineiden tehokkuuden vertailua eri toimenpiteiden yhteydessä, neljä erilaisia käytäntöjä desinfektion toteuttamisessa sekä neljä potilaan osallisuutta preoperatiiviseen ihodesinfektioon.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset eivät osoittaneet yhden tietyn desinfektioaineen ylivoimaisuutta ihon preoperatiivisessa desinfektiossa. Menetelmistä kahteen kertaan suoritettava ihodesinfektio osoittautui tehokkaammaksi kuin tavanomainen kertaalleen suoritettava ihodesinfektio. Desinfektioaineen lämpötilalla ei näytä olevan vaikutusta bakteerien vähentämiseen. Tutkimustulokset kotona tehdystä ihon desinfektiosta olivat keskenään ristiriitaisia. Kolmesta tutkimuksesta kaksi osoitti kotona tehdyn ihodesinfektion hyödyn. Potilaan vastuu korostui merkittävästi kotona tehdyssä ihodesinfektiossa. Monet potilaat kokivat epävarmuutta ja tiedon puutetta. Nykypäivänä on yleistä, että leikkaukseen saavutaan vasta leikkauspäivänä. Tämän käytännön yleistymisen myötä sairaalassaoloaika lyhenee, leikkausalueen infektiot vähenevät ja terveydenhuollon kustannukset säästyvät.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää desinfektioaineiden valinnassa, perioperatiivisten sairaanhoitajien koulutuksissa, potilasohjauksessa sekä opiskelijoiden perehdytyksessä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa analysoitiin 15 artikkelia. Näistä seitsemän koskee desinfektioaineiden tehokkuuden vertailua eri toimenpiteiden yhteydessä, neljä erilaisia käytäntöjä desinfektion toteuttamisessa sekä neljä potilaan osallisuutta preoperatiiviseen ihodesinfektioon.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset eivät osoittaneet yhden tietyn desinfektioaineen ylivoimaisuutta ihon preoperatiivisessa desinfektiossa. Menetelmistä kahteen kertaan suoritettava ihodesinfektio osoittautui tehokkaammaksi kuin tavanomainen kertaalleen suoritettava ihodesinfektio. Desinfektioaineen lämpötilalla ei näytä olevan vaikutusta bakteerien vähentämiseen. Tutkimustulokset kotona tehdystä ihon desinfektiosta olivat keskenään ristiriitaisia. Kolmesta tutkimuksesta kaksi osoitti kotona tehdyn ihodesinfektion hyödyn. Potilaan vastuu korostui merkittävästi kotona tehdyssä ihodesinfektiossa. Monet potilaat kokivat epävarmuutta ja tiedon puutetta. Nykypäivänä on yleistä, että leikkaukseen saavutaan vasta leikkauspäivänä. Tämän käytännön yleistymisen myötä sairaalassaoloaika lyhenee, leikkausalueen infektiot vähenevät ja terveydenhuollon kustannukset säästyvät.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää desinfektioaineiden valinnassa, perioperatiivisten sairaanhoitajien koulutuksissa, potilasohjauksessa sekä opiskelijoiden perehdytyksessä.