Ohjattu voimaharjoittelu : soveltuvuus ja vaikutukset alaselkäkipuiselle
Pentti, Tatu; Vähämäki, Eero; Yousif, Saleh (2020)
Pentti, Tatu
Vähämäki, Eero
Yousif, Saleh
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061618909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061618909
Tiivistelmä
Tutkimustietoa löytyy paljon fyysisen harjoittelun vaikuttavuudesta alaselkäkivun hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä. Vastus- ja voimaharjoittelun on todettu olevan vaikuttava harjoittelumuoto kroonisen alaselkäkivun hoidossa. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten osallistujat kokivat viiden viikon ohjatun ryhmämuotoisen voimaharjoittelun kuntosaliympäristössä toteutettuna vaikuttavan heidän alaselkäkipuunsa. Opinnäytetyössä pyrittiin myös selvittämään, miten tämän tyyppinen harjoittelumuoto soveltuu kyseiselle kohderyhmälle ja miten osallistujat motivoituvat harjoittelemaan tulevaisuudessa intervention päätyttyä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä edistävän sekä tähän liittyvää ohjausta ja neuvontaa tarjoavan Turun TULE-tietokeskuksen kanssa. Osallistujat rekrytoitiin Selkälehteen julkaistun mainoksen avulla. Interventioon sisällytettiin 11 henkilöä, joista 10 otettiin mukaan datan analysointiin. Intervention alussa osallistujat vastasivat kirjalliseen Oswestryn toimintakykyindeksiin, jonka avulla pyrittiin selvittämään alaselkäkipuun liittyvää koettua haittaa. Tämän lisäksi osallistujat suorittivat InBody -kehonkoostumusmittauksen. Kehonkoostumusmittausten tuloksia hyödynnettiin opinnäytetyön tulosten analysoinnissa. Intervention aikana osallistujille tehtiin lihasvoimatestit toistomaksimimenetelmällä. Lihasvoimatestien avulla osallistujat saivat kuvan omasta suorituskyvystään, ja valmiudet määrittää itselleen sopivat harjoituskuormat.
Harjoittelu toteutui kaksi kertaa viikossa helmikuusta maaliskuuhun terveysaseman lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiayksikön kuntosalilla. Harjoittelu tehtiin laitteilla, jotka kattoivat kaikki kehon suurimmat lihasryhmät. Tavoitteena oli selvittää, miten ohjattu voimaharjoittelu ryhmämuotoisesti toteutettuna soveltuu alaselkäkipuiselle. Tätä tarkasteltiin osallistujan oman subjektiivisen kokemuksen perusteella, sekä ohjaajan näkökulmasta. Harjoittelun soveltuvuutta pyrittiin tarkastelemaan myös seuramaalla harjoittelun nousujohteisuuden toteutumista ryhmätasolla. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten viisi viikkoa kestänyt interventio vaikutti osallistujien koettuun alaselkäkipuun ja motivaatioon harjoitella tulevaisuudessa intervention päätyttyä. Interventio kesti viisi viikkoa poiketen alun perin suunnitellusta kahdeksasta viikosta. Loppumittaukset toteutettiin sähköisesti Oswestryn oire- ja haittakyselylomakkeella sekä palautekyselyllä.
Loppumittauksista kävi ilmi, että ohjattu ryhmämuotoinen voimaharjoittelu oli soveltuva harjoittelumuoto alaselkäkipuisille. Yli puolella osallistujista koettu alaselkäkipu helpottui ja intervention myötä motivaatio omatoimiseen harjoitteluun lisääntyi. There is a lot of research information on the effectiveness of physical exercise in the treatment of low back pain, as well as in prevention. Strength training has been widely recognized as an effective training modality for treatment of chronic low back pain. This thesis examined how the participants felt that a five-week instructed group-type strength training in a gym environment affected their low back pain. The thesis also sought to find out how this type of training is applicable for the target group in question and how the participants will be motivated to train in the future after the intervention.
The thesis was carried out in collaboration with the Turku TULE-tietokeskus which promotes the health of the musculoskeletal system and provides related guidance and counseling. Participants were recruited through an advertisement that was published in Selkälehti. Eleven individuals were included in the study, 10 of whom were included in the data analysis. The experienced disability of the participants was measured with the Oswestry Disability Index. InBody -body composition measurements were also made. The results of the body composition measurements were utilized in the analysis of the thesis. During the intervention participants were subjected to muscle strength tests using the one-repetition maximum method. These tests gave the participants an idea of their own performance and the ability to determine the appropriate training loads for themselves.
The training took place from February to March twice a week in the medical rehabilitation gym of the health center’s physiotherapy unit. The training was done with equipment that covered all the main muscle groups in the body. The aim was to determine the applicability of group-type instructed strength training for a person with low back pain. This was examined regarding the participant’s own subjected experience, as well as from the perspective of the facilitator. The aim was also to examine the applicability of the training by tracking the progressiveness of the training at a group level. Another aim was to find out how the five-week intervention affected the participants' perceived low back pain and motivation to train in the future after the intervention ended. The intervention lasted five weeks, deviating from the eight weeks originally planned. The final measurements of the intervention were taken electronically using Oswestry Disability index and a feedback questionnaire.
The final measurements showed that instructed group-type strength training was a suitable form of training for a person with low back pain. More than half of the participant’s experienced low back pain was relieved and with the intervention, the motivation to independent training was increased.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä edistävän sekä tähän liittyvää ohjausta ja neuvontaa tarjoavan Turun TULE-tietokeskuksen kanssa. Osallistujat rekrytoitiin Selkälehteen julkaistun mainoksen avulla. Interventioon sisällytettiin 11 henkilöä, joista 10 otettiin mukaan datan analysointiin. Intervention alussa osallistujat vastasivat kirjalliseen Oswestryn toimintakykyindeksiin, jonka avulla pyrittiin selvittämään alaselkäkipuun liittyvää koettua haittaa. Tämän lisäksi osallistujat suorittivat InBody -kehonkoostumusmittauksen. Kehonkoostumusmittausten tuloksia hyödynnettiin opinnäytetyön tulosten analysoinnissa. Intervention aikana osallistujille tehtiin lihasvoimatestit toistomaksimimenetelmällä. Lihasvoimatestien avulla osallistujat saivat kuvan omasta suorituskyvystään, ja valmiudet määrittää itselleen sopivat harjoituskuormat.
Harjoittelu toteutui kaksi kertaa viikossa helmikuusta maaliskuuhun terveysaseman lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiayksikön kuntosalilla. Harjoittelu tehtiin laitteilla, jotka kattoivat kaikki kehon suurimmat lihasryhmät. Tavoitteena oli selvittää, miten ohjattu voimaharjoittelu ryhmämuotoisesti toteutettuna soveltuu alaselkäkipuiselle. Tätä tarkasteltiin osallistujan oman subjektiivisen kokemuksen perusteella, sekä ohjaajan näkökulmasta. Harjoittelun soveltuvuutta pyrittiin tarkastelemaan myös seuramaalla harjoittelun nousujohteisuuden toteutumista ryhmätasolla. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten viisi viikkoa kestänyt interventio vaikutti osallistujien koettuun alaselkäkipuun ja motivaatioon harjoitella tulevaisuudessa intervention päätyttyä. Interventio kesti viisi viikkoa poiketen alun perin suunnitellusta kahdeksasta viikosta. Loppumittaukset toteutettiin sähköisesti Oswestryn oire- ja haittakyselylomakkeella sekä palautekyselyllä.
Loppumittauksista kävi ilmi, että ohjattu ryhmämuotoinen voimaharjoittelu oli soveltuva harjoittelumuoto alaselkäkipuisille. Yli puolella osallistujista koettu alaselkäkipu helpottui ja intervention myötä motivaatio omatoimiseen harjoitteluun lisääntyi.
The thesis was carried out in collaboration with the Turku TULE-tietokeskus which promotes the health of the musculoskeletal system and provides related guidance and counseling. Participants were recruited through an advertisement that was published in Selkälehti. Eleven individuals were included in the study, 10 of whom were included in the data analysis. The experienced disability of the participants was measured with the Oswestry Disability Index. InBody -body composition measurements were also made. The results of the body composition measurements were utilized in the analysis of the thesis. During the intervention participants were subjected to muscle strength tests using the one-repetition maximum method. These tests gave the participants an idea of their own performance and the ability to determine the appropriate training loads for themselves.
The training took place from February to March twice a week in the medical rehabilitation gym of the health center’s physiotherapy unit. The training was done with equipment that covered all the main muscle groups in the body. The aim was to determine the applicability of group-type instructed strength training for a person with low back pain. This was examined regarding the participant’s own subjected experience, as well as from the perspective of the facilitator. The aim was also to examine the applicability of the training by tracking the progressiveness of the training at a group level. Another aim was to find out how the five-week intervention affected the participants' perceived low back pain and motivation to train in the future after the intervention ended. The intervention lasted five weeks, deviating from the eight weeks originally planned. The final measurements of the intervention were taken electronically using Oswestry Disability index and a feedback questionnaire.
The final measurements showed that instructed group-type strength training was a suitable form of training for a person with low back pain. More than half of the participant’s experienced low back pain was relieved and with the intervention, the motivation to independent training was increased.