Työntekijän palaute esimiehelle : case: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Simola, Siiri (2020)
Simola, Siiri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518820
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, kokevatko paloesimiehet saavansa antaa tarpeeksi palautetta palomestareille eli esimiehilleen, sekä kokevatko palomestarit saavansa tarpeeksi palautetta alaisiltaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka tärkeänä palautteenannon ja saamisen rooli nähdään työyhteisössä. Tarkoituksena on myös selvittää, miten alhaalta ylöspäin tulevaa palautetta kuunnellaan ja miten sitä hyödynnetään pelastuslaitoksella. Opinnäytetyön tavoitteena on siis kehittää työyhteisötaitoja sekä antaa kehitysehdotuksia palautteen antamiseen ja sen hyödyntämiseen. Toimeksiantaja tulee hyödyntämään tutkimustuloksia palauteprosessin kehittämisessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa on perehdytty esimiestyöhön, toimeksiantajaan, palautteeseen yleisesti sekä palautteeseen alhaalta ylöspäin. Tietoperusta pohjautuu aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja internet-lähteistä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja syvemmin teemahaastatteluiden avulla. Kyseinen tutkimusmenetelmä valikoitui, koska opinnäytetyön tavoitteisiin kuului palauteprosessin kehittäminen ja teemahaastattelut luovat syvemmän pohjan kehittämisideoille. Haastatteluihin valikoitui yhteensä yhdeksän henkilöä, joista kolme on palomestareita ja kuusi paloesimiehiä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan alhaalta ylöspäin tuleva palaute on todella vähäistä ja pääsääntöisesti operatiivista palautetta, joka liittyy paloasemalla toimimiseen tai hallinnollisiin asioihin. Tutkimuksen tuloksista pystytään myös päättelemään, että avoin vuorovaikutus vaikuttaa huomattavasti palautteen määrään, koska palautetta tuli enemmän niiltä paloesimiehiltä, jotka olivat useammin välittömässä vuorovaikutuksessa palomestarinsa kanssa. Kehityskohteiksi nousivat välittömän vuorovaikutuksen lisääminen, palautekeskustelut paloesimiehen esimiehen kanssa, ryhmäpalautekeskustelut ja pelastuslaitoksen sisäiset palautekyselyt.
Opinnäytetyön tietoperustassa on perehdytty esimiestyöhön, toimeksiantajaan, palautteeseen yleisesti sekä palautteeseen alhaalta ylöspäin. Tietoperusta pohjautuu aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja internet-lähteistä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja syvemmin teemahaastatteluiden avulla. Kyseinen tutkimusmenetelmä valikoitui, koska opinnäytetyön tavoitteisiin kuului palauteprosessin kehittäminen ja teemahaastattelut luovat syvemmän pohjan kehittämisideoille. Haastatteluihin valikoitui yhteensä yhdeksän henkilöä, joista kolme on palomestareita ja kuusi paloesimiehiä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan alhaalta ylöspäin tuleva palaute on todella vähäistä ja pääsääntöisesti operatiivista palautetta, joka liittyy paloasemalla toimimiseen tai hallinnollisiin asioihin. Tutkimuksen tuloksista pystytään myös päättelemään, että avoin vuorovaikutus vaikuttaa huomattavasti palautteen määrään, koska palautetta tuli enemmän niiltä paloesimiehiltä, jotka olivat useammin välittömässä vuorovaikutuksessa palomestarinsa kanssa. Kehityskohteiksi nousivat välittömän vuorovaikutuksen lisääminen, palautekeskustelut paloesimiehen esimiehen kanssa, ryhmäpalautekeskustelut ja pelastuslaitoksen sisäiset palautekyselyt.