Synnyttäneen äidin kokemus kätilön kohtaamisesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana : Huolehtivaisuuden ja sen puutteen ilmeneminen
Kaiponen, Siiri; Väätäinen, Kaisa (2019)
Kaiponen, Siiri
Väätäinen, Kaisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418677
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää synnyttäneiden naisten kokemuksia kätilön kohtaamisesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. Tavoitteena on tuottaa tietoa kätilötyön ja sen koulutuksen kehittämisen tueksi. Opinnäytetyöllä etsimme vastausta kysymykseen: Millaisia kokemuksia suomalaisilla synnyttäneillä naisilla on kätilöiden huolehtivasta ja ei-huolehtivasta kohtaamisesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. Aihetta ovat aikaisemmin tutkineet Sigridur Halldórsdóttir ja Ingrid Kalrsdottir vuonna 1996. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyönä osana ISFIN-hanketta.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin viittä kolmen kuukauden sisällä synnyttänyttä naista. Hyödynsimme puolistrukturoitua haastattelua, jossa oli yhteensä kahdeksan kysymystä. Analysointimenetelmänä käytettiin Vancouverin koulukunnan fenomenologista tutkimusstrategiaa. Tutkimusstrategia muodostui 12 eri vaiheesta.
Tuloksena löysimme huolehtivaan kohtaamiseen liittyen yhdeksän teemaa ja ei-huolehtivaan seitsemän merkitystä. Huolehtivaa kohtaamista olivat luomassa esimerkiksi kätilön läsnäolo, äidin tiedottaminen, yksilöllisen synnytyskokemuksen luominen sekä runsas kommunikaatio. Ei-huolehtivassa kohtaamisessa korostui kiire ja tiedon puute. Fenomenologisen menetelmän mukaisesti huomioimme äitien kokemukset yksilöllisinä ja pyrimme tekemään analyysin ilman omaa tulkintaa.
Johtopäätöksenä voitiin nähdä, että äideillä oli huolehtivia kohtaamisia huomattavasti enemmän kuin ei-huolehtivia. Ei-huolehtivaa kohtaamista aiheutti lähinnä kiire ja siitä johtuva äidin yksinjäämisen tunne. Huolehtivia kohtaamisia taas muodostui monesta eri tekijästä. Äidit kertoivat pääasiassa kokemuksiaan synnytysosastolta, erityisesti huolehtivaan kohtaamiseen liittyen.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin viittä kolmen kuukauden sisällä synnyttänyttä naista. Hyödynsimme puolistrukturoitua haastattelua, jossa oli yhteensä kahdeksan kysymystä. Analysointimenetelmänä käytettiin Vancouverin koulukunnan fenomenologista tutkimusstrategiaa. Tutkimusstrategia muodostui 12 eri vaiheesta.
Tuloksena löysimme huolehtivaan kohtaamiseen liittyen yhdeksän teemaa ja ei-huolehtivaan seitsemän merkitystä. Huolehtivaa kohtaamista olivat luomassa esimerkiksi kätilön läsnäolo, äidin tiedottaminen, yksilöllisen synnytyskokemuksen luominen sekä runsas kommunikaatio. Ei-huolehtivassa kohtaamisessa korostui kiire ja tiedon puute. Fenomenologisen menetelmän mukaisesti huomioimme äitien kokemukset yksilöllisinä ja pyrimme tekemään analyysin ilman omaa tulkintaa.
Johtopäätöksenä voitiin nähdä, että äideillä oli huolehtivia kohtaamisia huomattavasti enemmän kuin ei-huolehtivia. Ei-huolehtivaa kohtaamista aiheutti lähinnä kiire ja siitä johtuva äidin yksinjäämisen tunne. Huolehtivia kohtaamisia taas muodostui monesta eri tekijästä. Äidit kertoivat pääasiassa kokemuksiaan synnytysosastolta, erityisesti huolehtivaan kohtaamiseen liittyen.