Velkajärjestelyn hakijat Helsingin käräjäoikeudessa
Saario, Iiro (2020)
Saario, Iiro
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418667
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia vuonna 2019 Helsingin käräjäoikeuteen vireille tulleiden yksityishenkilön velkajärjestelyhakemuksia ja selvittää hakemuksista löytyvien tietojen avulla tyypillisen hakijan taustaominaisuuksia sekä velkaantumisen syitä.
Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin velkajärjestelylakia, hallituksen esitystä, velkajärjestelystä annettua asetusta, lakia talous- ja velkaneuvonnasta, oikeuskirjallisuutta sekä muita tutkimuslähteitä, kuten Tilastokeskuksen kokoamia tilastoja. Opinnäytetyön alussa esitellään velkajärjestelyyn liittyvää termistöä, lainsäädäntöä sekä yksityishenkilön velkajärjestelyprosessi aina vireilletulosta lopulliseen päätökseen asti. Opinnäytetyössä käydään myös läpi aikaisempia aiheeseen liittyviä tilastoja ja tutkimuksia, niin viime vuosilta kuin myös 1990-luvulta, jolloin velkajärjestelylaki astui voimaan.
Tutkimuksen kannalta oli tärkeä tietää, mitä velkajärjestelylaissa on säädetty, kuinka velkajärjestelylakia on muutettu vuosien saatossa ja miksi sekä ymmärtää, kuinka koko yksityishenkilön velkajärjestelyprosessi toteutuu alusta loppuun. Valtakunnan laajuisten tutkimusten ja tilastojen tutkiminen oli tarpeellista, jotta tietoa voisi verrata pienemmän alueen otantaan.
Tutkimusongelmana oli selvittää kerätyn tiedon avulla syitä velkaantumiselle ja arvioida, miten hakijoiden tietyt ominaisuudet mahdollisesti liittyvät velkaantumiseen. Tutkimuksen tuloksena saatiin käsitys siitä, millainen on tyypillinen yksityishenkilön velkajärjestelyn hakija Helsingissä ja mitkä olivat yleisimmät syyt velkaongelmien synnylle. Tutkimusta varten kerätyn suppean otannan vuoksi tutkimuksen tulos on näyte, eikä sitä siten voida pitää koko Helsingin väestöä edustavana otoksena, vaikka tutkimustulokset näyttäisivät olevan linjassa muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten ja tilastojen kanssa.
Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin velkajärjestelylakia, hallituksen esitystä, velkajärjestelystä annettua asetusta, lakia talous- ja velkaneuvonnasta, oikeuskirjallisuutta sekä muita tutkimuslähteitä, kuten Tilastokeskuksen kokoamia tilastoja. Opinnäytetyön alussa esitellään velkajärjestelyyn liittyvää termistöä, lainsäädäntöä sekä yksityishenkilön velkajärjestelyprosessi aina vireilletulosta lopulliseen päätökseen asti. Opinnäytetyössä käydään myös läpi aikaisempia aiheeseen liittyviä tilastoja ja tutkimuksia, niin viime vuosilta kuin myös 1990-luvulta, jolloin velkajärjestelylaki astui voimaan.
Tutkimuksen kannalta oli tärkeä tietää, mitä velkajärjestelylaissa on säädetty, kuinka velkajärjestelylakia on muutettu vuosien saatossa ja miksi sekä ymmärtää, kuinka koko yksityishenkilön velkajärjestelyprosessi toteutuu alusta loppuun. Valtakunnan laajuisten tutkimusten ja tilastojen tutkiminen oli tarpeellista, jotta tietoa voisi verrata pienemmän alueen otantaan.
Tutkimusongelmana oli selvittää kerätyn tiedon avulla syitä velkaantumiselle ja arvioida, miten hakijoiden tietyt ominaisuudet mahdollisesti liittyvät velkaantumiseen. Tutkimuksen tuloksena saatiin käsitys siitä, millainen on tyypillinen yksityishenkilön velkajärjestelyn hakija Helsingissä ja mitkä olivat yleisimmät syyt velkaongelmien synnylle. Tutkimusta varten kerätyn suppean otannan vuoksi tutkimuksen tulos on näyte, eikä sitä siten voida pitää koko Helsingin väestöä edustavana otoksena, vaikka tutkimustulokset näyttäisivät olevan linjassa muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten ja tilastojen kanssa.