Fysioterapeuttien kokemuksia HAL-kuntoutusrobotin käytöstä
Solanpää, Siiri (2020)
Solanpää, Siiri
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218515
Tiivistelmä
Japani on yksi johtavia maita kuntoutusrobotiikan kehityksessä, mutta jostain syystä robottien käyttömäärä ei kohtaa hyvän saatavuuden kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa syitä tähän ongelmaan fysioterapeuttien ja erityisesti Hybrid Assistive Limb (HAL) -kuntoutusrobotin käyttöön liittyvien haasteiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia asioita koetaan haasteiksi, ja mitkä näistä haasteista ovat merkittävimpiä. Lisäksi tarkasteltiin, onko esimerkiksi kokemukseen tai koulutukseen liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä koettuihin haasteisiin sekä miten mahdollisiin kuntoutusrobottien hyötyihin suhtaudutaan HAL-kuntoutuksessa.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli yhteensä 70 fysioterapeuttia kahdesta kuntoutussairaalasta Japanin Gunman prefektuurista. Vastauksia saatiin 61 eli kyselyn vastausprosentti oli 87 %. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä. Vastauksia analysoitiin muun muassa yhteenvetotilastoilla, ristiintaulukoinneilla ja korrelaatioita laskien.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa haasteista, jotka saattavat muodostua esteiksi kuntoutusrobottien käytölle fysioterapiassa. Merkittävimmiksi haasteiksi koettiin ajankäyttö, osaamisen, koulutuksen ja kiinnostuksen puute, käytön hankaluus sekä potilaiden toissijaiset terveydelliset syyt. Työkokemuksella ei ollut merkittävää yhteyttä koettuihin haasteisiin. Sen sijaan kuntoutusrobotin viimeaikaisella kuntoutuskäytöllä sekä kiinnostuksella lisäkoulutukseen havaittiin useita yhteyksiä siihen, miten HALin käyttöön suhtauduttiin. Kyselyssä esitetyt hyödyt koettiin pääasiassa merkittäviksi, mutta kysymys heräsi siitä, säästyykö terapeuttien aikaa tai sairaalan kustannuksia HAL-kuntoutuksen avulla.
Tulokset tukevat käsitystä, että kuntoutusrobottien saatavuus ja käyttö eivät kohtaa. Tutkimuksen myötä kuntoutusrobottien käyttöön liittyvistä haasteista saatiin tarkempaa tietoa, jota voidaan käyttää kuntoutusrobottien käytön edistämiseen. Tutkimuksen tulokset, käytetyt menetelmät ja luotu kyselylomake antavat hyvän pohjan aiheen jatkotutkimuksille.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli yhteensä 70 fysioterapeuttia kahdesta kuntoutussairaalasta Japanin Gunman prefektuurista. Vastauksia saatiin 61 eli kyselyn vastausprosentti oli 87 %. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä. Vastauksia analysoitiin muun muassa yhteenvetotilastoilla, ristiintaulukoinneilla ja korrelaatioita laskien.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa haasteista, jotka saattavat muodostua esteiksi kuntoutusrobottien käytölle fysioterapiassa. Merkittävimmiksi haasteiksi koettiin ajankäyttö, osaamisen, koulutuksen ja kiinnostuksen puute, käytön hankaluus sekä potilaiden toissijaiset terveydelliset syyt. Työkokemuksella ei ollut merkittävää yhteyttä koettuihin haasteisiin. Sen sijaan kuntoutusrobotin viimeaikaisella kuntoutuskäytöllä sekä kiinnostuksella lisäkoulutukseen havaittiin useita yhteyksiä siihen, miten HALin käyttöön suhtauduttiin. Kyselyssä esitetyt hyödyt koettiin pääasiassa merkittäviksi, mutta kysymys heräsi siitä, säästyykö terapeuttien aikaa tai sairaalan kustannuksia HAL-kuntoutuksen avulla.
Tulokset tukevat käsitystä, että kuntoutusrobottien saatavuus ja käyttö eivät kohtaa. Tutkimuksen myötä kuntoutusrobottien käyttöön liittyvistä haasteista saatiin tarkempaa tietoa, jota voidaan käyttää kuntoutusrobottien käytön edistämiseen. Tutkimuksen tulokset, käytetyt menetelmät ja luotu kyselylomake antavat hyvän pohjan aiheen jatkotutkimuksille.