Sujuvasti ammattiin! Työkaluja yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen
Jämsä, Kirsi (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118375
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hiusalan koulutuksen parempaa opiskelijalähtöisyyttä sekä opiskelijan opintopolun sujuvuutta. Työn tavoitteena oli kehittää työvälineitä opintopolun sujuvammaksi ja opiskelijalähtöisemmäksi saamiseen. Kehittämiskysymykset olivat: mitä kompastuskiviä opiskelijoilla on hiusalan opinnoissa sekä miten opiskelijan eteneminen hiusalan opinnoissa olisi mahdollisimman sujuvaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaan. Toimeksiantajana on eräs suomalainen toisen asteen koulutusta toteuttava koulutuskuntayhtymä. Toimintaympäristönä on hius- ja kauneudenhoitoalan koulutus, joka on tässä työssä rajattu hiusalan koulutukseen.
Tietoperusta muodostuu henkilökohtaisten oppimispolkujen toteutumiseen liittyvistä ilmiöistä ja taustatekijöistä. Tietoperustassa käsitellään ammattiin oppimisen ja taitojen oppimisen teoriaa sekä motivaatioon liittyviä tekijöitä. Lisäksi tietoperustassa käsitellään yksilöllisiä opintopolkuja, opiskelijoiden ja opettajien odotuksia sekä koulutussiirtymiä ja niiden vaikutuksia opiskelijan toimintaan. Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus nousevat opiskelijalähtöisyyden käsitteestä. Tästä syystä opinnäytetyössä käytetään leanin ja muotoiluajattelun menetelmiä, koska niiden filosofia nousee asiakaslähtöisyydestä, joka tässä työssä on sovellettu opiskelijalähtöisyydeksi. Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä ja tieteellisenä lähestymistapana on toimintatutkimus. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia, dokumenttianalyysia, teemahaastattelua ja opintokävelyä. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin ryhmittelemällä ja tyypittelemällä. Myös tässä työssä kehitetyt kanvaasit toimivat tiedon kuvaamisen ja jäsentelyn apuna sekä ongelmakohtien esiintuomisen työvälineinä.
Tiedonkeruun tuloksena oli, että hakeutumisvaihe ja opintojen aloitusvaihe sujuivat opiskelijoiden mielestä hyvin. Ongelmakohtia oli myöhemmässä vaiheessa henkilökohtaisten opintopolkujen toteutumisessa, opintojen sujuvassa etenemisessä sekä motivaation ylläpitämisessä. Osa opiskelijoista ei osannut nähdä valinnanmahdollisuuksia, ei ymmärtänyt henkilökohtaistamisen prosessia, eikä kokenut voivansa vaikuttaa opintoihinsa. Näihin ongelmakohtiin ideoitiin ratkaisuja henkilökunnan yhteisissä ideointipajoissa.
Opinnäytetyön tuloksena toimeksiantaja sai käyttöönsä toimivia työkaluja sekä jatkokehitysideoita. Näitä työkaluja ovat: taulukko tutkinnon osien aloitusajankohdista, suoritusseuranta verkko-oppimisympäristöön, vastuuopettajan klinikka, vuosikello, opettajan huoneentaulu sekä visuaalinen esitys tutkinnon rakenteesta ja osista opetustilojen seinälle ja verkko-oppimisympäristöön. Jatkokehittämisajatuksena on toteuttaa haastattelut vuoden päästä uudelleen, jotta nähdään, onko toimenpiteillä ollut vaikutusta. Odotuksena on, että työkalut helpottavat opettajan henkilökohtaistamistyötä, tuovat opiskelijalle paremman ja selkeämmän ymmärryksen opintokokonaisuuksien sisällöistä ja tavoitteista, parantavat vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden kesken sekä lisäävät henkilökohtaistamiskeskustelujen säännöllisyyttä ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä edellä mainitut asiat helpottavat opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun sujuvaa etenemistä ja poistavat kompastuskiviä.
Tietoperusta muodostuu henkilökohtaisten oppimispolkujen toteutumiseen liittyvistä ilmiöistä ja taustatekijöistä. Tietoperustassa käsitellään ammattiin oppimisen ja taitojen oppimisen teoriaa sekä motivaatioon liittyviä tekijöitä. Lisäksi tietoperustassa käsitellään yksilöllisiä opintopolkuja, opiskelijoiden ja opettajien odotuksia sekä koulutussiirtymiä ja niiden vaikutuksia opiskelijan toimintaan. Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus nousevat opiskelijalähtöisyyden käsitteestä. Tästä syystä opinnäytetyössä käytetään leanin ja muotoiluajattelun menetelmiä, koska niiden filosofia nousee asiakaslähtöisyydestä, joka tässä työssä on sovellettu opiskelijalähtöisyydeksi. Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä ja tieteellisenä lähestymistapana on toimintatutkimus. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia, dokumenttianalyysia, teemahaastattelua ja opintokävelyä. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin ryhmittelemällä ja tyypittelemällä. Myös tässä työssä kehitetyt kanvaasit toimivat tiedon kuvaamisen ja jäsentelyn apuna sekä ongelmakohtien esiintuomisen työvälineinä.
Tiedonkeruun tuloksena oli, että hakeutumisvaihe ja opintojen aloitusvaihe sujuivat opiskelijoiden mielestä hyvin. Ongelmakohtia oli myöhemmässä vaiheessa henkilökohtaisten opintopolkujen toteutumisessa, opintojen sujuvassa etenemisessä sekä motivaation ylläpitämisessä. Osa opiskelijoista ei osannut nähdä valinnanmahdollisuuksia, ei ymmärtänyt henkilökohtaistamisen prosessia, eikä kokenut voivansa vaikuttaa opintoihinsa. Näihin ongelmakohtiin ideoitiin ratkaisuja henkilökunnan yhteisissä ideointipajoissa.
Opinnäytetyön tuloksena toimeksiantaja sai käyttöönsä toimivia työkaluja sekä jatkokehitysideoita. Näitä työkaluja ovat: taulukko tutkinnon osien aloitusajankohdista, suoritusseuranta verkko-oppimisympäristöön, vastuuopettajan klinikka, vuosikello, opettajan huoneentaulu sekä visuaalinen esitys tutkinnon rakenteesta ja osista opetustilojen seinälle ja verkko-oppimisympäristöön. Jatkokehittämisajatuksena on toteuttaa haastattelut vuoden päästä uudelleen, jotta nähdään, onko toimenpiteillä ollut vaikutusta. Odotuksena on, että työkalut helpottavat opettajan henkilökohtaistamistyötä, tuovat opiskelijalle paremman ja selkeämmän ymmärryksen opintokokonaisuuksien sisällöistä ja tavoitteista, parantavat vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden kesken sekä lisäävät henkilökohtaistamiskeskustelujen säännöllisyyttä ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä edellä mainitut asiat helpottavat opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun sujuvaa etenemistä ja poistavat kompastuskiviä.