Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadintavaiheen kehittäminen hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnossa
Huttunen, Tarja (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118372
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö liittyi toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Aiheen on henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnan kehittäminen hius- ja kauneudenhoitoalalla toisen asteen oppilaitoksessa. Ammatillinen koulutus ja sen rahoitus uudistettiin kokonaisuudessaan vuoden 2018 alussa. Raportissa kuvataan ensin ammatillisen koulutuksen murrosta ja ne keskeisimmät lakimuutokset, jotka vaikuttavat koulutuspalvelujen tuottamiseen. Seuraavaksi edettiin keskeisiin käsitteisiin avaamiseen: henkilökohtaistamiseen, mikä on ammatillisen koulutuksen uudistamisen ydin sekä digitalisaatioon, mikä mahdollistaa oppimisen yksilöittämisen ja monimuotoisuuden. Viitekehyksessä kuvattiin teoriataustaa, palveluliiketoiminnan, ohjauksen ja oppimisen teorioita, johon tutkimus- ja kehittämistoiminta nojasi. Myös uudistettu hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto on kuvattu osaamisaloittain. Perustutkinto uudistettiin yhdeksi tutkinnoksi ja vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli tarkoitus selvittää, missä vaiheessa uudesta laajasta tutkinnosta tehdään osaamisalan valinta, vaikuttavatko perinteiset osaamisalat valinnaisuuksien tarjontaan ja mitä valmiuksia ja mahdollisuuksia opiskelijoilla on tehdä valinnaisuuksia. Tarkoitus oli myös selvittää kehittämistyön pohjaksi, mitä haasteita opiskelun alussa olevassa HOKS-laadinta vaiheessa on sekä mitä ideoita prosessissa toimivilla olisi sen kehittämiseksi?
Empiria osassa kuvataan anonyymisti toisen asteen oppilaitos, jonka opettajia haastateltiin teemahaastattelulla. Hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille lähetettiin verkkokysely. Tutkimus oli monimenetelmäinen, siinä käytettiin dokumenttianalyysiä opetushallituksen ja organisaation aineistosta, teemahaastattelua opettajille ja verkkokyselyä opiskelijoille. Keskeisimmät tulokset olivat, että aikuisopiskelijoilla on paremmat valmiudet tehdä valintoja kuin nuorilla. Nuoret kokivat HOKS-laadinnan hyödyllisemmäksi kuin aikuiset. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet tehdä valintoja ja perinteiset osaamisalat eivät ohjaa enää valinnaisuutta. Maahanmuuttajaopiskelijoille valinnaisuuksien tekeminen on haasteellista puutteellisen kielitaidon vuoksi.
Kehitystyössä kerättiin ideoita opettajilta ja opiskelijoilta ja niiden koosteena syntyi malli digitaalisesta opintojen tutustumistyökalusta opiskelijoille Thinglink-alustalle. Sen avulla opiskelijat voivat tutustua osaamisaloihin ja opintoihin ennen HOKS-laadintaa ja parantaa valmiuksiaan tehdä valintoja. Jatkokehittämisehdotuksena on tuottaa sisältö kaikista tutkinnon opinnoista yhteistoiminnallisesti. Työkalusta voisi jatkossa kehittää myös käyttöliittymä, ”OPSAPP”, joka olisi eri aloilla hyödynnettävissä oleva työkalu tutkinnonperusteiden tutustumiseen ennen opiskelua ja sen aikana.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli tarkoitus selvittää, missä vaiheessa uudesta laajasta tutkinnosta tehdään osaamisalan valinta, vaikuttavatko perinteiset osaamisalat valinnaisuuksien tarjontaan ja mitä valmiuksia ja mahdollisuuksia opiskelijoilla on tehdä valinnaisuuksia. Tarkoitus oli myös selvittää kehittämistyön pohjaksi, mitä haasteita opiskelun alussa olevassa HOKS-laadinta vaiheessa on sekä mitä ideoita prosessissa toimivilla olisi sen kehittämiseksi?
Empiria osassa kuvataan anonyymisti toisen asteen oppilaitos, jonka opettajia haastateltiin teemahaastattelulla. Hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille lähetettiin verkkokysely. Tutkimus oli monimenetelmäinen, siinä käytettiin dokumenttianalyysiä opetushallituksen ja organisaation aineistosta, teemahaastattelua opettajille ja verkkokyselyä opiskelijoille. Keskeisimmät tulokset olivat, että aikuisopiskelijoilla on paremmat valmiudet tehdä valintoja kuin nuorilla. Nuoret kokivat HOKS-laadinnan hyödyllisemmäksi kuin aikuiset. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet tehdä valintoja ja perinteiset osaamisalat eivät ohjaa enää valinnaisuutta. Maahanmuuttajaopiskelijoille valinnaisuuksien tekeminen on haasteellista puutteellisen kielitaidon vuoksi.
Kehitystyössä kerättiin ideoita opettajilta ja opiskelijoilta ja niiden koosteena syntyi malli digitaalisesta opintojen tutustumistyökalusta opiskelijoille Thinglink-alustalle. Sen avulla opiskelijat voivat tutustua osaamisaloihin ja opintoihin ennen HOKS-laadintaa ja parantaa valmiuksiaan tehdä valintoja. Jatkokehittämisehdotuksena on tuottaa sisältö kaikista tutkinnon opinnoista yhteistoiminnallisesti. Työkalusta voisi jatkossa kehittää myös käyttöliittymä, ”OPSAPP”, joka olisi eri aloilla hyödynnettävissä oleva työkalu tutkinnonperusteiden tutustumiseen ennen opiskelua ja sen aikana.