Jälkipurkutoiminnan kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella
Aalto, Sannamaria (2020)
Aalto, Sannamaria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118367
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa henkisesti kuormittavan työtehtävän jälkeiseen jälkipurkutoiminnan kehittämiseen ja yhtenäistämiseen ensihoidon ja pelastuksen toimialueilla Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Tämän avulla voidaan lähiesimiestyön tueksi kehittää toimintamalli henkisen kuormittumisen sekä jälkipurkuistunnon yhtenäistämiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla yksilöhaastatteluina ja aineiston analyysi toteutettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastateltavia oli yhteensä 4 lähiesimiestä. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla luotiin teemoittain kokonaisuuksia, yhdisteltiin aiempien tutkimusten tuloksia sekä alan kirjallisuutta. Tämän avulla päästiin johtopäätöksiin ja saatiin vastauksia kehittämistehtäviin.
Tuloksista ilmeni, että haastatteluihin osallistuneilla on vahva näkemys yksilön ja koko työvuoron tuntemisen tärkeydestä henkisen kuormittumisen seurannan sekä jälkipurun tarpeen tunnistamisen näkökulmasta. Aikaisempien tutkimusten mukaan pelastusalalla sekä ensilinjan auttajilla on huomattava riski PTSD-oireiluun ja tämän vuoksi resilienssin kehittäminen on tärkeää.
Johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että lähiesimiehen rooli henkisen kuormittuvuuden seurannassa sekä ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeä. Lähiesimiesten yhdenmukainen koulutus henkisen kuormittumisen seuraamiseksi sekä työnohjaus on tärkeää. Koulutuksen myötä toteutuu yhdenmukainen toiminta sekä tasapuolisuus organisaation sisällä.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla yksilöhaastatteluina ja aineiston analyysi toteutettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastateltavia oli yhteensä 4 lähiesimiestä. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla luotiin teemoittain kokonaisuuksia, yhdisteltiin aiempien tutkimusten tuloksia sekä alan kirjallisuutta. Tämän avulla päästiin johtopäätöksiin ja saatiin vastauksia kehittämistehtäviin.
Tuloksista ilmeni, että haastatteluihin osallistuneilla on vahva näkemys yksilön ja koko työvuoron tuntemisen tärkeydestä henkisen kuormittumisen seurannan sekä jälkipurun tarpeen tunnistamisen näkökulmasta. Aikaisempien tutkimusten mukaan pelastusalalla sekä ensilinjan auttajilla on huomattava riski PTSD-oireiluun ja tämän vuoksi resilienssin kehittäminen on tärkeää.
Johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että lähiesimiehen rooli henkisen kuormittuvuuden seurannassa sekä ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeä. Lähiesimiesten yhdenmukainen koulutus henkisen kuormittumisen seuraamiseksi sekä työnohjaus on tärkeää. Koulutuksen myötä toteutuu yhdenmukainen toiminta sekä tasapuolisuus organisaation sisällä.