Asukkaiden ja toimijoiden osallisuus Järvenpään resurssiviisaustyöhön
Korhonen, Reija (2020)
Korhonen, Reija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018208
Tiivistelmä
Tämän toimintatutkimuksen ”Asukkaiden ja toimijoiden osallisuus Järvenpään resurssiviisaustyöhön” tavoite oli osallisuuden lisääminen. Tutkimus lähti liikkeelle vertailututkimuksella: haastateltiin kaupunkien edustajia ja paikallisia toimijoita. Lisäksi tehtiin tapaustutkimusta pääosin verkkomateriaalin perusteella. Tutkittiin, miten muut kaupungit hoitavat asukkaiden ja toimijoiden osallisuuden resurssiviisaustyöhön. Samalla lisättiin näkemystä, miten Järvenpään kannattaisi kehittää toimintoja. Jotta työn tekemiseen käytettävä aika pysyi kohtuullisena, työssä käsiteltäväksi teemaksi valittiin tietoisuus ja yhteistyö sekä toimijat rajattiin vain kolmannen sektorin toimijoihin.
Tietoisuus ja yhteistyö olivat sekä teorian että vertailujen perusteella tärkeitä keinoja parantaa osallisuutta. Kaupungeissa tietoisuutta lisättiin tiedottamalla, neuvomalla ja kannustamalla. Teorian mukaan yhteiskehittämisellä edistettiin yhteistyötä ja poikkihallinnollisuutta. Tietoisuuden lisäämiseen liittyi myös monikanavainen viestintä, jolla mahdollisimman moni tavoitettiin. Tärkeää oli pitää kieli yksinkertaisena ja kertoa ihmisille konkreettisia esimerkkejä arkipäivän resurssiviisaista valinnoista tai alueella jo tehdyistä toimista. Yhden näkemyksen mukaan ei-osallistuminen liittyi työväenluokkaisuuteen. Toisaalta havaittiin, että yksinäisyys oli lisääntynyt ja ihmisiltä oli kadoksissa tietynlainen vastuullisuus. Haastatteluissa kuitenkin korostui, että osallisuus kaiken kaikkiaan oli lisääntynyt eri osallisuusmuotojen myötä ja etäosallisuutta kaivattiin lisää. Retket ja talkoot olivat erityisen tykättyjä. Toimijat olivat erityisen kiinnostuneita olemaan osa kaupungin resurssiviisaustyötä.
Työhön kerättiin myös erilaisia kehittämisehdotuksia niin verkkosivujen päivittämisestä aina kaupunkipyörien hankintaan. Kaupunkiorganisaation oli ennen kaikkea hyvä muistaa olla kaikessa toiminnassaan esimerkkinä asukkaille sekä miettiä keinoja kertoa tunteisiin vetoavista resurssiviisaista toimista.
Tietoisuus ja yhteistyö olivat sekä teorian että vertailujen perusteella tärkeitä keinoja parantaa osallisuutta. Kaupungeissa tietoisuutta lisättiin tiedottamalla, neuvomalla ja kannustamalla. Teorian mukaan yhteiskehittämisellä edistettiin yhteistyötä ja poikkihallinnollisuutta. Tietoisuuden lisäämiseen liittyi myös monikanavainen viestintä, jolla mahdollisimman moni tavoitettiin. Tärkeää oli pitää kieli yksinkertaisena ja kertoa ihmisille konkreettisia esimerkkejä arkipäivän resurssiviisaista valinnoista tai alueella jo tehdyistä toimista. Yhden näkemyksen mukaan ei-osallistuminen liittyi työväenluokkaisuuteen. Toisaalta havaittiin, että yksinäisyys oli lisääntynyt ja ihmisiltä oli kadoksissa tietynlainen vastuullisuus. Haastatteluissa kuitenkin korostui, että osallisuus kaiken kaikkiaan oli lisääntynyt eri osallisuusmuotojen myötä ja etäosallisuutta kaivattiin lisää. Retket ja talkoot olivat erityisen tykättyjä. Toimijat olivat erityisen kiinnostuneita olemaan osa kaupungin resurssiviisaustyötä.
Työhön kerättiin myös erilaisia kehittämisehdotuksia niin verkkosivujen päivittämisestä aina kaupunkipyörien hankintaan. Kaupunkiorganisaation oli ennen kaikkea hyvä muistaa olla kaikessa toiminnassaan esimerkkinä asukkaille sekä miettiä keinoja kertoa tunteisiin vetoavista resurssiviisaista toimista.