Mikrolevät -Sivuvirrasta kosmetiikan raaka-aineeksi
Hemminki, Nina (2020)
Hemminki, Nina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060918108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060918108
Tiivistelmä
Kosmetiikan raaka-aineiden alkuperä herättää kiinnostusta ja kestävän kehityksen mukaisella toiminnalla on tärkeä merkitys niin kosmetiikkateollisuuden toimijoille kuin kuluttajillekin. Kehittämistyön tavoitteena oli tutkia sivuvirtojen hyödyntämistä kosmetiikassa sekä tuotekehityksen kautta kehitellä monikäyttöinen kosmetiikkatuote ja testata sivuvirran kautta syntyvien raaka-aineiden toimivuutta osana kosmeettista valmistetta. Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta arvokkaista teollisuuden sivuvirran kautta syntyvistä luonnon raaka-aineista, joilla on kestävän kehityksen mukainen lisäarvo.
Kehittämistyön tulosten hyödyn saajina olivat erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulun ”Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa” selvityshankkeen kautta verkostoituneet tahot, joista toimeksiantajaksi nousi Helsingin yliopiston Levätehdas–projekti. Mikroleväprojektissa haluttiin testata mikrolevien soveltuvuutta kosmetiikan raaka-aineena. Kehittämistehtävänä tutkittiin toimeksiantajan raaka-ainenäytteitä, miten ne toimivat kosmeettisen valmisteen osana ja miten koehenkilöt kokivat mikrolevää sisältävät kosmeettiset valmisteet sekä mitkä ovat arvokkaita mikrolevien sisältöjä kosmetiikalle. Teoreettisen viitekehyksen rajauksessa keskeisimmiksi aiheiksi nousivat kestävä kehitys, sivuvirrat, raaka-aineiden kestävän kehityksen mukainen saatavuus, hyödylliset sisällöt kosmeettisessa raaka-aineessa (aktiiviaineessa) sekä mikrolevät kosmetiikassa.
Kehittämistyön lähestymistapa oli konstruktiivinen ja sen toteuttamiseen käytettiin pääasiassa kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä sekä tuotekehitystä ja aistinvaraista arviointia. Tuotekehitysprosessin valmiina tuotoksina syntyi erilaisia ihovoiteita, jotka sisälsivät toimeksiantajan raaka-ainenäytteitä. Kehittämistyön tuloksena saatiin hyödynnettävää tietoa mikrolevien osuudesta kosmeettisena raaka-aineena sekä luotiin ideoita toimeksiantajan toimittamien raaka-ainenäytteiden eli mikrolevien käytöstä. Yhteenvetona kehittämistyön tutkimustuloksista voidaan todeta näiden testissä olleiden mikrolevien olevan arvokas lisä kosmetiikkaan joko kosmeettisen valmisteen osana tai syötävänä kosmetiikkana eli lisäravinteena. Kehittämisehdotuksena syntyi ideoita mikrolevien käyttömahdollisuuksista.
Kehittämistyön tulosten hyödyn saajina olivat erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulun ”Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa” selvityshankkeen kautta verkostoituneet tahot, joista toimeksiantajaksi nousi Helsingin yliopiston Levätehdas–projekti. Mikroleväprojektissa haluttiin testata mikrolevien soveltuvuutta kosmetiikan raaka-aineena. Kehittämistehtävänä tutkittiin toimeksiantajan raaka-ainenäytteitä, miten ne toimivat kosmeettisen valmisteen osana ja miten koehenkilöt kokivat mikrolevää sisältävät kosmeettiset valmisteet sekä mitkä ovat arvokkaita mikrolevien sisältöjä kosmetiikalle. Teoreettisen viitekehyksen rajauksessa keskeisimmiksi aiheiksi nousivat kestävä kehitys, sivuvirrat, raaka-aineiden kestävän kehityksen mukainen saatavuus, hyödylliset sisällöt kosmeettisessa raaka-aineessa (aktiiviaineessa) sekä mikrolevät kosmetiikassa.
Kehittämistyön lähestymistapa oli konstruktiivinen ja sen toteuttamiseen käytettiin pääasiassa kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä sekä tuotekehitystä ja aistinvaraista arviointia. Tuotekehitysprosessin valmiina tuotoksina syntyi erilaisia ihovoiteita, jotka sisälsivät toimeksiantajan raaka-ainenäytteitä. Kehittämistyön tuloksena saatiin hyödynnettävää tietoa mikrolevien osuudesta kosmeettisena raaka-aineena sekä luotiin ideoita toimeksiantajan toimittamien raaka-ainenäytteiden eli mikrolevien käytöstä. Yhteenvetona kehittämistyön tutkimustuloksista voidaan todeta näiden testissä olleiden mikrolevien olevan arvokas lisä kosmetiikkaan joko kosmeettisen valmisteen osana tai syötävänä kosmetiikkana eli lisäravinteena. Kehittämisehdotuksena syntyi ideoita mikrolevien käyttömahdollisuuksista.