Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi päivystysavussa
Virtanen, Susanna; Lahtimaa, Mari (2020)
Virtanen, Susanna
Lahtimaa, Mari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417101
Tiivistelmä
Päivystysapu on kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys neuvonta- ja ohjauspalvelu. Se aloitettiin lokakuussa 2017. Hanke eteni ja laajeni nopealla aikataululla ja nyt se on vakiinnuttanut paikkansa valtakunnallisessa terveydenhuoltopalvelussa. Päivystysavun tarkoituksena on tarjota maksutonta terveysneuvontaa puhelimitse ympärivuorokauden kaikenikäisille kansalaisille. Puheluihin vastaavat laillistetut terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Päivystysavun tavoitteena on vähentää päivystyspoliklinikka käyntejä sekä ensihoidon tehtäviä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, mitkä tekijät vaikuttavat hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin toteutumiseen puhelinohjauksessa päivystysavussa työskentelevien sairaanhoitajien kuvaamana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa puhelimitse tapahtuvan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnista, sekä potilaan ohjauksesta jatkohoitoon. Opinnäytetyössä haettiin vastausta yhteen kysymykseen, mitkä tekijät vaikuttavat hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin toteutumiseen puhelinohjauksessa päivystysavun sairaanhoitajien kuvaamana.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tiedonkeruu toteutettiin yksilöhaastattelujen muodossa, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että päivystysavussa työskentelevät sairaanhoitajat olivat kokeneita, pitkän työuran tehneitä ammattilaisia. Tutkimus osoitti myös, että työ koettiin erittäin haastavana, josta selvitään mallikkaasti ammattitaidolla, kollegan ja lääkärin tuella sekä hyvillä vuorovaikutustaidoilla. Kehittämisehdotukset liitettiin lähinnä ammattitaidon kehittämiseen, koulutuksiin ja niiden aiheisiin. Tutkimuksen mukaan palautteen saannilla oli suuri merkitys. Rakentavaa palautetta kaivattiin yleisesti enemmän ammattitaidon ylläpitämisen ja toiminnan kehittymisen tueksi. Emergency assistance is a national social care and health care emergency counselling and guidance service, which was launched in October 2017. The project continued and expanded on a fast schedule and now it has established its place in the national healthcare services. The purpose of this emergency service is to provide free of charge health care advice 24/7 to citizens of all ages living in Finland. The calls are answered by legalized health care professionals. The goal of the emergency assistance helpline is to reduce unnecessary emergency department visits and emergency care tasks. The purpose of the thesis was to describe how the assessment of the need for and urgency of care by telephone is carried out as described by the nurses working in medical help line. The aim of the thesis was to provide more information on the assessment of the need for and urgency of treatment by telephone, as well as the guidance of the patients for further treatment. In the thesis we tried to find an answer, how the assessment of the need for care and urgency is achieved in telephone guidance as described by the emergency nurses. The approach of the thesis was qualitative. Data collection was carried out in the form of individual interviews, which were analyzed by data-driven content analysis.
The results of the study revealed that nurses working in medical help line were experienced professionals, whit long careers. The study also showed that the work was experienced very challenging, which is managed by professionalism, support of colleague and a doctor and appropriate interaction skills. The development proposals were mainly associated with professional skills development, training their subjects. According to the study, receiving feedback was of great importance. Constructive feedback was generally needed more to support the maintenance of professional skills and the development of operations.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tiedonkeruu toteutettiin yksilöhaastattelujen muodossa, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että päivystysavussa työskentelevät sairaanhoitajat olivat kokeneita, pitkän työuran tehneitä ammattilaisia. Tutkimus osoitti myös, että työ koettiin erittäin haastavana, josta selvitään mallikkaasti ammattitaidolla, kollegan ja lääkärin tuella sekä hyvillä vuorovaikutustaidoilla. Kehittämisehdotukset liitettiin lähinnä ammattitaidon kehittämiseen, koulutuksiin ja niiden aiheisiin. Tutkimuksen mukaan palautteen saannilla oli suuri merkitys. Rakentavaa palautetta kaivattiin yleisesti enemmän ammattitaidon ylläpitämisen ja toiminnan kehittymisen tueksi.
The results of the study revealed that nurses working in medical help line were experienced professionals, whit long careers. The study also showed that the work was experienced very challenging, which is managed by professionalism, support of colleague and a doctor and appropriate interaction skills. The development proposals were mainly associated with professional skills development, training their subjects. According to the study, receiving feedback was of great importance. Constructive feedback was generally needed more to support the maintenance of professional skills and the development of operations.