NIPT-seulontatutkimuksen potilasohjaus: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Nyman, Anni; Remes, Saana (2020)
Nyman, Anni
Remes, Saana
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417040
Tiivistelmä
Suomessa ilmaisia sikiöseulontoja tarjotaan jokaiselle raskaana olevalle naiselle. Jos seulonnoista saadaan poikkeava tulos, tarjotaan mahdollisuutta jatkotutkimuksiin. Istukka- ja lapsivesitutkimusten eli kajoavien tutkimusten lisäksi on nykyään käytössä Non invasive prenatal test (NIPT) jatko-tutkimusvaihtoehtona. NIPT-tutkimus on nostanut suosiotaan, sillä tutkimus tehdään äidiltä otettavasta verinäytteestä, eikä siinä siten ole keskenmenoriskiä kuten muissa vaihtoehdoissa. Jotta asiakkaat voisivat tehdä tietoisen valinnan seulontatutkimuksiin osallistumisesta ja ymmärtää niiden tuloksia, heidän täytyy saada laadukasta potilasohjausta. NIPT-tutkimuksen potilasohjauksesta ei ole tehty Suomessa tutkimuksia, jonka vuoksi päädyimme tekemään aiheesta kirjallisuuskatsauksen. Aineistomme tutkimukset ovat englanninkielisiä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata, mitä NIPT-potilasohjaus edellyttää hoitajalta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveysalan ammattilaisten antaman NIPT-potilasohjauksen kehittämisessä vastaamaan raskaana olevan ja hänen puolisonsa tarpeita. Kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää myös muut sosiaali- ja terveysalan opiskelijat kasvattamalla tietouttaan NIPT-tutkimuksesta sekä siihen liittyvästä ohjauksesta.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tutkimustulosten analysoinnissa käytimme sisällönanalyysiä. Aineisto valikoitui eri tietokannoista, kuten Ebsco, Wiley, Pubmed sekä Journal of Genetic Counseling. Lopullinen kokoonpano tutkimuksista koostui näistä tietokannoista. Tutkimuksia valikoitui mukaan yhteensä 12.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että potilasohjaus on laaja kokonaisuus ja se vaatii ohjaajalta monenlaisia valmiuksia. Näitä ovat asiakkaan ja hänen kumppaninsa yksilöllisyyden huomioiminen, kuten heidän taustansa, asenteiden ja arvojen huomioiminen. Ohjaajalta vaaditaan myös hyvää ohjaus-osaamista, kuten päätöksenteon tukemista ja hyviä ohjauksen sisällöllisiä valintoja sekä ammattieettistä toimintaa ja tarkoituksenmukaisia ohjauskäyntejä.
Tutkimustuloksia voi käyttää NIPT-potilasohjauksen kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tutkimustuloksia voi soveltaa myös muuhun potilasohjaukseen perinnöllisyysneuvonnan parissa. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia NIPT-potilasohjausta nimenomaan Suomessa.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata, mitä NIPT-potilasohjaus edellyttää hoitajalta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveysalan ammattilaisten antaman NIPT-potilasohjauksen kehittämisessä vastaamaan raskaana olevan ja hänen puolisonsa tarpeita. Kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää myös muut sosiaali- ja terveysalan opiskelijat kasvattamalla tietouttaan NIPT-tutkimuksesta sekä siihen liittyvästä ohjauksesta.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tutkimustulosten analysoinnissa käytimme sisällönanalyysiä. Aineisto valikoitui eri tietokannoista, kuten Ebsco, Wiley, Pubmed sekä Journal of Genetic Counseling. Lopullinen kokoonpano tutkimuksista koostui näistä tietokannoista. Tutkimuksia valikoitui mukaan yhteensä 12.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että potilasohjaus on laaja kokonaisuus ja se vaatii ohjaajalta monenlaisia valmiuksia. Näitä ovat asiakkaan ja hänen kumppaninsa yksilöllisyyden huomioiminen, kuten heidän taustansa, asenteiden ja arvojen huomioiminen. Ohjaajalta vaaditaan myös hyvää ohjaus-osaamista, kuten päätöksenteon tukemista ja hyviä ohjauksen sisällöllisiä valintoja sekä ammattieettistä toimintaa ja tarkoituksenmukaisia ohjauskäyntejä.
Tutkimustuloksia voi käyttää NIPT-potilasohjauksen kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tutkimustuloksia voi soveltaa myös muuhun potilasohjaukseen perinnöllisyysneuvonnan parissa. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia NIPT-potilasohjausta nimenomaan Suomessa.