Syömishäiriöpotilaiden kokemuksia vertaistuesta
Salo, Jenni (2020)
Salo, Jenni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316724
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syömishäiriöstä kärsivien kokemuksia vertaistuesta ja lisätä tietoa vertaistuen merkityksestä osana
toipumisprosessia. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millainen vertaistukitoiminta on ollut mieluisinta ja miten vertaistukitoimintaa voitaisiin jatkossa kehittää.
Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja sen kohderyhmänä toimi Facebookissa toimiva syömishäiriöisten vertaistukiryhmä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yleisimpiä syömishäiriöitä kuten anoreksiaa ja bulimiaa sekä vertaistukea ja sen mahdollisia haasteita. Tutkimuksessa satu- aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja lomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kokemukset vertaistuesta olivat pääasiassa positiivisia. Eniten apua olivat saaneet potilaat, joilla sairaus oli jo väistymässä. Jos syömishäiriö oli aktiivisessa vaiheessa, ei vertaistukea koettu hyödyllisenä. Mielekkäimpänä vertaistukimuotona kyselyyn vastanneet pitivät erilaisia digitaalisia vertaistukiryhmiä. Kehitettävää olisi erityisesti terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksessa ohjata potilaat vertaistuen piiriin.
toipumisprosessia. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millainen vertaistukitoiminta on ollut mieluisinta ja miten vertaistukitoimintaa voitaisiin jatkossa kehittää.
Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja sen kohderyhmänä toimi Facebookissa toimiva syömishäiriöisten vertaistukiryhmä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yleisimpiä syömishäiriöitä kuten anoreksiaa ja bulimiaa sekä vertaistukea ja sen mahdollisia haasteita. Tutkimuksessa satu- aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja lomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kokemukset vertaistuesta olivat pääasiassa positiivisia. Eniten apua olivat saaneet potilaat, joilla sairaus oli jo väistymässä. Jos syömishäiriö oli aktiivisessa vaiheessa, ei vertaistukea koettu hyödyllisenä. Mielekkäimpänä vertaistukimuotona kyselyyn vastanneet pitivät erilaisia digitaalisia vertaistukiryhmiä. Kehitettävää olisi erityisesti terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksessa ohjata potilaat vertaistuen piiriin.