Riskien jatkuvuudenhallinta Staran kunnossapidossa
Honkasalo, Mika (2020)
Honkasalo, Mika
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316588
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran Kaupunkitekniikan ylläpitoyksikölle, jonka toimiala on yleisten alueiden ylläpito Helsingissä. Työ käsittelee yksikön kahden rakenteellisen kunnossapitoyksikön jatkuvuudenhallintaa ja sen perustana olevaa riskienhallintaa.
Opinnäytetyön tutkimusongelma on nykyisen riskeihin reagoivan toimintatavan muuttaminen ennakoivaksi sekä suunnitelmalliseksi riskienhallinnaksi, jonka osana on jatkuvuudenhallinta ja tästä lähtevänä kehitystehtävänä on laatia rakenteellisen kunnossapidon käyttöön jatkuvuudenhallintasuunnitelma, sekä selvittää osaston kahden ydintehtävän kannalta merkittävimmät riskit riskianalyysin perusteella. Opinnäytetyössä ei käsitellä työturvallisuutta muilta osin kuin vertailukohtana toimintamallien osalta.
Opinnäytetyön keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii Paul Hopkinin (2017) riskien- ja jatkuvuudenhallintateorian oppikirja Fundamentals of Risk Management, sekä Suomen Standardisoimisliitto SFS:n riskienhallinnan standardi SFS-ISO 31000:2018 ja jatkuvuudenhallintastandardi SFS-EN ISO 22301:2019. Turvallisuusneuvoston laatima Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on myös osa teoreettista viitekehystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan osalta, jossa toimintoja on tarkasteltava osana muuta yhteiskuntaa.
Opinnäytetyö on laadullinen toimintatutkimus, jossa analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, tutkimusaineistona on käytetty muun muassa havainnoinnin tuloksia henkilöstön toiminnasta, rakenteellisen kunnossapidon toiminnan prosessikuvausta, kriittisten tekijöiden ja vaikutusten kuvausta, sekä riskianalyysiä. Katupäivystykseen osallistuvalle työnjohdolle suunnattu survey-tutkimus muodostaa osan organisaation omaa aineistoa, valtakunnallisen tilanteen vertailukohtana toimii Kuntien jatkuvuudenhallintahankkeiden 1 ja 2 tuottama aineisto. Kaupungin eri organisaatioiden tuottama aineisto, kuten erilaiset sopimukset ja suunnitelmat toimivat lähtökohtana jatkuvuudenhallinnan vaatimuksien käytänteiden laatimiselle jatkuvuudenhallintasuunnitelmassa.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina on laadittu kriittiset tekijät ja vaikutukset kattava riskiarviotaulukko, joka toimii lähtökohtana jatkuvuudenhallintasuunnitelmalle, sekä esitetty riskienarvioinnin perusteella eniten riskejä sisältäviä kriittisiä tekijöitä ja johtamista koskevat kehitystoimet.
Tämän työn tavoitteena oli riskienhallinnan jatkuvuudenhallinta Staran kunnossapidossa ja vastauksena jatkuvuudenhallintaan ja tutkimuskysymykseen on ensisijaisen tärkeää saattaa jatkuvuudenhallinnan johtaminen kuntoon selkeän mallin mukaisesti kokonaisuudessaan siten, että tämänhetkisestä kapea-alaisesta riskienhallinnasta päästään suunniteltuun, ennakoivaan jatkuvuudenhallintaan, jota tehdään jatkuvana prosessina. Tämän lisäksi tulee saattaa kuntoon riskianalyysin osoittamat ongelma-alueet ja riskianalyysien ulkopuolelta esiin tulleet ongelmat vaatimustenmukaisuudessa.
Opinnäytetyön tutkimusongelma on nykyisen riskeihin reagoivan toimintatavan muuttaminen ennakoivaksi sekä suunnitelmalliseksi riskienhallinnaksi, jonka osana on jatkuvuudenhallinta ja tästä lähtevänä kehitystehtävänä on laatia rakenteellisen kunnossapidon käyttöön jatkuvuudenhallintasuunnitelma, sekä selvittää osaston kahden ydintehtävän kannalta merkittävimmät riskit riskianalyysin perusteella. Opinnäytetyössä ei käsitellä työturvallisuutta muilta osin kuin vertailukohtana toimintamallien osalta.
Opinnäytetyön keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii Paul Hopkinin (2017) riskien- ja jatkuvuudenhallintateorian oppikirja Fundamentals of Risk Management, sekä Suomen Standardisoimisliitto SFS:n riskienhallinnan standardi SFS-ISO 31000:2018 ja jatkuvuudenhallintastandardi SFS-EN ISO 22301:2019. Turvallisuusneuvoston laatima Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on myös osa teoreettista viitekehystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan osalta, jossa toimintoja on tarkasteltava osana muuta yhteiskuntaa.
Opinnäytetyö on laadullinen toimintatutkimus, jossa analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, tutkimusaineistona on käytetty muun muassa havainnoinnin tuloksia henkilöstön toiminnasta, rakenteellisen kunnossapidon toiminnan prosessikuvausta, kriittisten tekijöiden ja vaikutusten kuvausta, sekä riskianalyysiä. Katupäivystykseen osallistuvalle työnjohdolle suunnattu survey-tutkimus muodostaa osan organisaation omaa aineistoa, valtakunnallisen tilanteen vertailukohtana toimii Kuntien jatkuvuudenhallintahankkeiden 1 ja 2 tuottama aineisto. Kaupungin eri organisaatioiden tuottama aineisto, kuten erilaiset sopimukset ja suunnitelmat toimivat lähtökohtana jatkuvuudenhallinnan vaatimuksien käytänteiden laatimiselle jatkuvuudenhallintasuunnitelmassa.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina on laadittu kriittiset tekijät ja vaikutukset kattava riskiarviotaulukko, joka toimii lähtökohtana jatkuvuudenhallintasuunnitelmalle, sekä esitetty riskienarvioinnin perusteella eniten riskejä sisältäviä kriittisiä tekijöitä ja johtamista koskevat kehitystoimet.
Tämän työn tavoitteena oli riskienhallinnan jatkuvuudenhallinta Staran kunnossapidossa ja vastauksena jatkuvuudenhallintaan ja tutkimuskysymykseen on ensisijaisen tärkeää saattaa jatkuvuudenhallinnan johtaminen kuntoon selkeän mallin mukaisesti kokonaisuudessaan siten, että tämänhetkisestä kapea-alaisesta riskienhallinnasta päästään suunniteltuun, ennakoivaan jatkuvuudenhallintaan, jota tehdään jatkuvana prosessina. Tämän lisäksi tulee saattaa kuntoon riskianalyysin osoittamat ongelma-alueet ja riskianalyysien ulkopuolelta esiin tulleet ongelmat vaatimustenmukaisuudessa.