Mustikkakeittoprosessin laadun parantaminen lean six sigma -menetelmällä
Päkkilä, Miina (2020)
Päkkilä, Miina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216357
Tiivistelmä
Valio Oy:n mustikkakeitto on pastöroitua marjakeittoa, jonka valmistukseen käytettäviä pääraaka-aineita ovat vesi, sokeri, mustikka ja mustikkatäysmehu. Tuotelaatu ja reseptin toteutuminen varmistetaan mm. brix-mittauksella ja mustikkakeiton tavoitearvoksi on määritetty 10,6 °Brix. Tuotelaadussa havaittiin olleen vaihtelua ja laadun olleen yli tavoitearvon. Työn tavoitteena oli vähentää mustikkakeiton laadunvaihtelua ja saada tuotelaatu vastaamaan tarkemmin spesifikaation tavoitearvoa.
Työ tehtiin hyödyntäen lean six sigma -menetelmää ja toteutettiin projektina, jossa tarkasteltiin mustikkakeittoprosessin laatua viisi vaiheisen DMAIC-prosessin avulla. Lean six sigman työkalujen avulla tunnistettiin juurisyitä ylilaadun ja vaihtelun taustalla. Työssä käytettyjä työkaluja olivat mm. VOC asiakkaan ääni kysely, prosessikuvaus, syy-seurausmatriisi, kalanruotokaavio, prosessin kyvykkyysanalyysi, mittalaiteanalyysi ja hypoteesien testaus tilastollisilla analyyseillä. Projekti toteutettiin vuoden 2019 aikana ja tehtyjen muutoksien seurantajakson tulokset saatiin vuonna 2020.
Voitiin todeta pastöroinnin muuttavan mustikkakeiton brix-arvoa +0,2 °Brix. Muutos selittyy tuotteen kuiva-ainepitoisuuden kasvamisena pastöroinnissa. Käyttäjien erilaisilla toimintatavoilla valmistusprosessissa havaittiin olevan vaikutus brix-arvoon. Vedenlisäyksessä tunnistettiin olevan haasteita johtuen prosessissa käytössä olevista on/off-venttiileistä. Mittausprosessissa havaittiin olevan epäluotettavuutta. Mustikkakeiton spesifikaatiorajojen havaittiin olevan leveät johtuen aiemmin käytössä olleiden mittausmenetelmien epätarkkuudesta.
Tuotevalmistuksen (ennen pastörointia) ohjausrajat muutettiin arvoihin 10,2–10,6 °Brix, jonka seurauksena lopputuotteen brix-mittaustulosten keskiarvo muuttui arvoon 10,46 °Brix. Toimintatapojen vakiinnuttamiseksi ja vaihtelun vähentämiseksi tehtiin työohjeita ja lisättiin valmistajien koulutusta, mitkä eivät kuitenkaan vähentäneet vaihtelua. Työssä suositellaan vaihtelun vähentämiseksi on/off-venttiilien korvaamista tarkemman vedenannostelun mahdollistavilla venttiileillä ja lisäksi spesifikaatiorajojen määrityksien tarkastamista. Mittauslaitteiden sijainteja muutettiin siten, että tarkin refraktometri on käytössä valmistuksessa, jossa tuotelaatuun voidaan vaikuttaa.
Työ tehtiin hyödyntäen lean six sigma -menetelmää ja toteutettiin projektina, jossa tarkasteltiin mustikkakeittoprosessin laatua viisi vaiheisen DMAIC-prosessin avulla. Lean six sigman työkalujen avulla tunnistettiin juurisyitä ylilaadun ja vaihtelun taustalla. Työssä käytettyjä työkaluja olivat mm. VOC asiakkaan ääni kysely, prosessikuvaus, syy-seurausmatriisi, kalanruotokaavio, prosessin kyvykkyysanalyysi, mittalaiteanalyysi ja hypoteesien testaus tilastollisilla analyyseillä. Projekti toteutettiin vuoden 2019 aikana ja tehtyjen muutoksien seurantajakson tulokset saatiin vuonna 2020.
Voitiin todeta pastöroinnin muuttavan mustikkakeiton brix-arvoa +0,2 °Brix. Muutos selittyy tuotteen kuiva-ainepitoisuuden kasvamisena pastöroinnissa. Käyttäjien erilaisilla toimintatavoilla valmistusprosessissa havaittiin olevan vaikutus brix-arvoon. Vedenlisäyksessä tunnistettiin olevan haasteita johtuen prosessissa käytössä olevista on/off-venttiileistä. Mittausprosessissa havaittiin olevan epäluotettavuutta. Mustikkakeiton spesifikaatiorajojen havaittiin olevan leveät johtuen aiemmin käytössä olleiden mittausmenetelmien epätarkkuudesta.
Tuotevalmistuksen (ennen pastörointia) ohjausrajat muutettiin arvoihin 10,2–10,6 °Brix, jonka seurauksena lopputuotteen brix-mittaustulosten keskiarvo muuttui arvoon 10,46 °Brix. Toimintatapojen vakiinnuttamiseksi ja vaihtelun vähentämiseksi tehtiin työohjeita ja lisättiin valmistajien koulutusta, mitkä eivät kuitenkaan vähentäneet vaihtelua. Työssä suositellaan vaihtelun vähentämiseksi on/off-venttiilien korvaamista tarkemman vedenannostelun mahdollistavilla venttiileillä ja lisäksi spesifikaatiorajojen määrityksien tarkastamista. Mittauslaitteiden sijainteja muutettiin siten, että tarkin refraktometri on käytössä valmistuksessa, jossa tuotelaatuun voidaan vaikuttaa.