Tunteet asiantuntijoiden johtamisessa: Tunteiden johtamisen tarvekartoitus
Haapalainen, Teija; Nygård, Jonna (2020)
Haapalainen, Teija
Nygård, Jonna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216288
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii tunteiden vaikutusta esimiestyössä. Tarkoituksena tutkimuksessa oli selvittää lähtökohta sille, olisiko kohdeorganisaatiossa tarvetta laajemmalle tutkimukselle tunteista esimiestyössä. Kohdeorganisaatio on iso suomalainen toimija, missä panostetaan jatkuvasti esimiestyöhön kouluttamalla ja kehittämällä esimiehiä. Organisaatiossa tehdään työtyytyväisyyskyselyjä, mutta niissä ei oteta suoraan kantaa tunnepuoleen esimiehen ja työntekijän välisissä kohtaamisissa. Tässä tutkimuksessa kohdistetaan tutkiminen yhteen liiketoimintayksikön osayksikköön.
Teoreettinen viitekehys rakentuu alan kirjallisuudesta, tieteellisistä julkaisuista ja tutkimuksista. Tietoperustana käytetään teoriaa esimies- ja vuorovaikutustaidoista, tunneälystä ja tunteiden johtamisesta. Myös tutkijoiden oma kokemus esimiestyöstä näkyy opinnäytetyössä.
Tutkimuksen lähestymistapana oli toimintatutkimus, jossa tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla ja havainnoimalla. Aineisto kerättiin videoimalla ryhmähaastattelutilanne, josta saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin tunteiden merkityksestä alaisen ja lähiesimiehen välisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkimus osoittaa kaksi päätutkimustulosta. Ensimmäinen päätutkimustulos on se, että kohdeorganisaation osayksikössä tunteilla, tunteiden huomioimisella ja tunnejohtamisella on suuri merkitys ihmisen toimintaan työnteossa. Toiseksi päätulokseksi saatiin kartoitettua tarve kohdeorganisaatiossa tehtävälle mahdolliselle tunnejohtamisen jatkotutkimukselle.
Teorian ja tutkimuksen avulla saadaan selkeä suunta sille, että tunteilla on suuri merkitys tämän päivän johtamisessa niin negatiivisesti kuin positiivisesti tunnelatautuneissa esimiehen ja alaisen välisissä tilanteissa. Tutkimuksen teorian ja tulosten vuoksi suositellaan vahvasti kehitysehdotukseksi sitä, että kohdeorganisaatio tutkii laajemmin tunteiden ja tunneälyn vaikutusta esimiestyöhön.
Yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan kvantitatiivista tutkimusta koko organisaation henkilöstölle, missä kartoitetaan alaisen ja lähiesimiehen välistä suhdetta sekä sen vaikutusta suorituskykyyn. Toinen jatkotutkimusaihe liittyy ensimmäisen tutkimuksen tuloksiin. Kvantitatiivisessa tutkimuksesta havaittujen poikkeamien pohjalta otetaan tiimit ja esimiehet jatkotutkimukseen. Tämän tutkimuksen aiheena on lähiesimiehen ja alaisen välinen kohtaaminen, missä verrataan tunnejohtamista kyseisen tiimin työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen.
Teoreettinen viitekehys rakentuu alan kirjallisuudesta, tieteellisistä julkaisuista ja tutkimuksista. Tietoperustana käytetään teoriaa esimies- ja vuorovaikutustaidoista, tunneälystä ja tunteiden johtamisesta. Myös tutkijoiden oma kokemus esimiestyöstä näkyy opinnäytetyössä.
Tutkimuksen lähestymistapana oli toimintatutkimus, jossa tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla ja havainnoimalla. Aineisto kerättiin videoimalla ryhmähaastattelutilanne, josta saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin tunteiden merkityksestä alaisen ja lähiesimiehen välisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkimus osoittaa kaksi päätutkimustulosta. Ensimmäinen päätutkimustulos on se, että kohdeorganisaation osayksikössä tunteilla, tunteiden huomioimisella ja tunnejohtamisella on suuri merkitys ihmisen toimintaan työnteossa. Toiseksi päätulokseksi saatiin kartoitettua tarve kohdeorganisaatiossa tehtävälle mahdolliselle tunnejohtamisen jatkotutkimukselle.
Teorian ja tutkimuksen avulla saadaan selkeä suunta sille, että tunteilla on suuri merkitys tämän päivän johtamisessa niin negatiivisesti kuin positiivisesti tunnelatautuneissa esimiehen ja alaisen välisissä tilanteissa. Tutkimuksen teorian ja tulosten vuoksi suositellaan vahvasti kehitysehdotukseksi sitä, että kohdeorganisaatio tutkii laajemmin tunteiden ja tunneälyn vaikutusta esimiestyöhön.
Yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan kvantitatiivista tutkimusta koko organisaation henkilöstölle, missä kartoitetaan alaisen ja lähiesimiehen välistä suhdetta sekä sen vaikutusta suorituskykyyn. Toinen jatkotutkimusaihe liittyy ensimmäisen tutkimuksen tuloksiin. Kvantitatiivisessa tutkimuksesta havaittujen poikkeamien pohjalta otetaan tiimit ja esimiehet jatkotutkimukseen. Tämän tutkimuksen aiheena on lähiesimiehen ja alaisen välinen kohtaaminen, missä verrataan tunnejohtamista kyseisen tiimin työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen.