Putkimitoitustyökalu PI-kaavioiden alkusuunnitteluun
Siitonen, Satu (2020)
Siitonen, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115901
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli aikaansaada mitoitusperusteet dokumentoiva putkimitoitustyökalu laitossuunnittelun varhaisvaiheen tarpeisiin. Työ tehtiin Outotec (Finland) Oy:n toimeksiantona ja toteutettiin pääsääntöisesti yrityksen tiloissa. Toimeksiantajan toivomus oli, että laskuri toteutetaan Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Lisäksi toiveena oli tarvittaessa päivittää tai vahvistaa yrityksessä aiemmin käytössä olleet virtausnopeuksien ohjearvot. Virtausnopeuksien perusstandardiksi sovittiin PSK 2401 -standardi, johon muiden lähteiden tietoja verrattiin.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin tilaajan prosesseissa yleisimmin käytettyjen virtaavien aineiden rooliin prosessissa sekä niiden virtausnopeuksiin eri lähteitä laajasti hyödyntäen.
Arvoja verrattiin standardin PSK 2401 arvoihin ja vertailun tuloksena valittiin kullekin virtaavalle aineelle soveltuvin virtausnopeus sekä lähde tälle arvolle.
Työn käytännön osuus, itse laskuri, toteutettiin pääsääntöisesti Visual Basic -ohjelmointikielen avulla tehdyllä koodilla. Excelin omilla funktioilla toteutettuna oletettiin laskurin ylläpidettävyyden ja toimintavarmuuden olevan heikommat kuin valitulla menetelmällä. Lisäksi laskurin nykyisen toiminnallisuuden saavuttaminen olisi edellyttänyt pitkiä ja kömpelöitä
funktioyhdistelmiä ja -rakenteita.
Lopputuloksena syntyi laskuri, jolla voi mitoittaa yrityksen tarvitsemien virtaavien aineiden putkien halkaisijat virtausnopeuden perusteella siten, että kunkin putkilinjan laskentaperusteet tallentuvat eikä laskettavien linjojen määrää ole rajoitettu.
Jatkokehitystä ajatellen laskuriin voisi lisätä painehäviöt huomioivia toiminteita. Siinä vaiheessa kuitenkin saattaisi olla järkevintä jakaa laskuri osiin virtaavan aineen mukaan, koska eri aineiden laskentaperusteet muuttuvat radikaalisti vaatimusten kasvaessa.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin tilaajan prosesseissa yleisimmin käytettyjen virtaavien aineiden rooliin prosessissa sekä niiden virtausnopeuksiin eri lähteitä laajasti hyödyntäen.
Arvoja verrattiin standardin PSK 2401 arvoihin ja vertailun tuloksena valittiin kullekin virtaavalle aineelle soveltuvin virtausnopeus sekä lähde tälle arvolle.
Työn käytännön osuus, itse laskuri, toteutettiin pääsääntöisesti Visual Basic -ohjelmointikielen avulla tehdyllä koodilla. Excelin omilla funktioilla toteutettuna oletettiin laskurin ylläpidettävyyden ja toimintavarmuuden olevan heikommat kuin valitulla menetelmällä. Lisäksi laskurin nykyisen toiminnallisuuden saavuttaminen olisi edellyttänyt pitkiä ja kömpelöitä
funktioyhdistelmiä ja -rakenteita.
Lopputuloksena syntyi laskuri, jolla voi mitoittaa yrityksen tarvitsemien virtaavien aineiden putkien halkaisijat virtausnopeuden perusteella siten, että kunkin putkilinjan laskentaperusteet tallentuvat eikä laskettavien linjojen määrää ole rajoitettu.
Jatkokehitystä ajatellen laskuriin voisi lisätä painehäviöt huomioivia toiminteita. Siinä vaiheessa kuitenkin saattaisi olla järkevintä jakaa laskuri osiin virtaavan aineen mukaan, koska eri aineiden laskentaperusteet muuttuvat radikaalisti vaatimusten kasvaessa.