Hoitotason ensihoitajien osaaminen ja sen varmentaminen vuonna 2030
Heiniluoma, Mikko; Hyyryläinen, Verne; Kultalahti, Mirkka (2020)
Heiniluoma, Mikko
Hyyryläinen, Verne
Kultalahti, Mirkka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115837
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensihoidon asiantuntijoiden avulla, minkälaista osaamista hoitotason ensihoitajilta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa sekä miten osaamista tulevaisuudessa arvioidaan ja varmennetaan. Suomessa ensihoitajien osaaminen on usein varmennettu säännöllisesti uusittavien tenttien avulla, mutta tämä ei välttämättä kerro ensihoitajan kokonaisvaltaisesta osaamisesta. Tutkimuksemme tavoitteena oli luoda skenaario, jota voidaan jatkossa hyödyntää ensihoitopalvelun tulevaisuuden toiminnan ja osaamisen varmentamisen suunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin delfoi-menetelmällä, jossa hyödynnettiin ensihoidon asiantuntijapaneelia. Paneeliin valittiin ensihoitotyötä eri näkökulmista tarkastelevia asiantuntijoita. Ensimmäisellä tutkimuskierroksella asiantuntijoille lähetettiin avoimia kysymyksiä ja vastauksista koostettiin väittämiä sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Toisen kierroksen vastaukset kerättiin Webropol-sovelluksella ja vastausten prosenttijakaumien pohjalta luotiin skenaario hoitotason ensihoitajien osaamisesta ja sen varmentamisesta vuonna 2030.
Tulevaisuudessa ensihoitajan odotetaan tuntevan sekä osaavan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän yhteistyötahoja tehokkaasti. Tulevaisuudessa osa hoitotason ensihoitajista on erikoistunut koulutuksensa myötä hoitamaan joko hätätilapotilaita tai tekemään vaativaa hoidon tarpeen arviota. Digitalisaatio lisääntyy ensihoitotyössä ja osaamisen varmentamisessa: vuonna 2030 sähköiset potilasasiakirjat ovat ensihoitoyksiköiden hyödynnettävissä ja ensihoitolääkäriä konsultoidaan tarvittaessa videoyhteyden välityksellä. Ensihoitotehtäviltä tallennettua dataa ja videoita hyödynnetään ensihoitajien koulutuksessa sekä osaamisen varmentamisessa. Tulevaisuudessa osaamisen varmentaminen on luonteeltaan osaamista tukevaa ja koulutus on räätälöity ensihoitajakohtaiseksi. Käytännönläheiset koulutusmuodot ovat osaamisen varmentamisen keskiössä ja koulutuskokonaisuudet sekä hoito-ohjeet tulevat nykyjärjestelmiä suuremmilta tahoilta. Kovan ensihoito-osaamisen lisäksi hoitotason ensihoitajalta odotetaan myös ei-teknistä osaamista ja sosiaalisia taitoja: tulevaisuudessa ensihoitajat saavat psykologista mentorointia itsensä kehittämiseen ja työelämätaidot ovat keskeistä osaamista.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ensihoitopalvelun osaamisen varmentamisen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Mielenkiintoinen jatkotutkimuskysymys on, miten ensihoitajalta tulevaisuudessa vaadittavaa sosiaalista osaamista arvioidaan ja opetetaan sekä kuka tämän järjestämisestä vastaa.
Tutkimus toteutettiin delfoi-menetelmällä, jossa hyödynnettiin ensihoidon asiantuntijapaneelia. Paneeliin valittiin ensihoitotyötä eri näkökulmista tarkastelevia asiantuntijoita. Ensimmäisellä tutkimuskierroksella asiantuntijoille lähetettiin avoimia kysymyksiä ja vastauksista koostettiin väittämiä sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Toisen kierroksen vastaukset kerättiin Webropol-sovelluksella ja vastausten prosenttijakaumien pohjalta luotiin skenaario hoitotason ensihoitajien osaamisesta ja sen varmentamisesta vuonna 2030.
Tulevaisuudessa ensihoitajan odotetaan tuntevan sekä osaavan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän yhteistyötahoja tehokkaasti. Tulevaisuudessa osa hoitotason ensihoitajista on erikoistunut koulutuksensa myötä hoitamaan joko hätätilapotilaita tai tekemään vaativaa hoidon tarpeen arviota. Digitalisaatio lisääntyy ensihoitotyössä ja osaamisen varmentamisessa: vuonna 2030 sähköiset potilasasiakirjat ovat ensihoitoyksiköiden hyödynnettävissä ja ensihoitolääkäriä konsultoidaan tarvittaessa videoyhteyden välityksellä. Ensihoitotehtäviltä tallennettua dataa ja videoita hyödynnetään ensihoitajien koulutuksessa sekä osaamisen varmentamisessa. Tulevaisuudessa osaamisen varmentaminen on luonteeltaan osaamista tukevaa ja koulutus on räätälöity ensihoitajakohtaiseksi. Käytännönläheiset koulutusmuodot ovat osaamisen varmentamisen keskiössä ja koulutuskokonaisuudet sekä hoito-ohjeet tulevat nykyjärjestelmiä suuremmilta tahoilta. Kovan ensihoito-osaamisen lisäksi hoitotason ensihoitajalta odotetaan myös ei-teknistä osaamista ja sosiaalisia taitoja: tulevaisuudessa ensihoitajat saavat psykologista mentorointia itsensä kehittämiseen ja työelämätaidot ovat keskeistä osaamista.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ensihoitopalvelun osaamisen varmentamisen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Mielenkiintoinen jatkotutkimuskysymys on, miten ensihoitajalta tulevaisuudessa vaadittavaa sosiaalista osaamista arvioidaan ja opetetaan sekä kuka tämän järjestämisestä vastaa.