Nuoren ääni kuuluviin : verkostotyön raja-aitojen madallus
Laaksonen, Jukka-Pekka (2020)
Laaksonen, Jukka-Pekka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115621
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen nuorten aikuisten (18-29-v.) kokemuksia yhteiskuntamme palvelujärjestelmästä moniammatillisuuden ja verkostotyön näkökulmasta. Verkostotyötä ja sen mahdollisuuksia/haasteita on tutkittu paljon, ja on edelleen havaittavissa että verkostotyö varsinkin tukea tarvitsevien nuorten kohdalla ei aina onnistu suunnitellulla tavalla. Tutkimustuloksissa mainitaan esimerkiksi tiedon siirtämisen ongelmat, asennoitumisen haasteet yhteistöhön sekä osallisuuden kokemukset. Tämänkaltaisia haasteita olen kohdannut myös omassa työssäni nuorten verkostoissa. Perehdyin aiheeseen lähdekirjallisuuden dokumenttianalyysin ja omien subjektiivisten, ammatillisten kokemusteni kautta. Dokumenttianalyysin avulla pystyin erottelemaan seitsemän erillistä kokonaisuutta, joita lähdekirjallisuudessa käsiteltiin aiheeseen liittyen.
Lähdekirjallisuudesta nousseet seitsemän teemaa lajittelin haastattelurungoksi. Haastattelin viittä sosiaalisen kuntoutuksen Poveria-kurssilla olevaa tai ollutta asiakasta, sekä kahta sosiaali- ja terveysalalla työskentelevää ammattilaista. Haastattelut toteutin fenomenografisella otteella, eli tavoittelin aitoja, rehellisiä kokemuksia haastattelun teemoihin liittyen.
Haastattelujen tarkoitus oli saada palvelunkäyttäjien näkökulmia lähdekirjallisuuden tietoihin, sekä tehdä yhdessä haastateltavien kanssa ohjeistus tilaajaorganisaation työntekijöille siitä, kuinka moniammatillista työtä tulisi haastateltujen nuorten mielestä tehdä.
Oli merkillepantavaa, että haastatelluista yksikään ei kommentoinut työntekijöiden ammatillista osaamista, vaan eniten kokemuksia nuorilla oli kohtaamiseen, työskentelyyn asennoitumiseen ja yksilölliseen työskentelyyn liittyvissä asioissa.
Nuoret kuvasivat, että he eivät halua heidän näkökulmiensa hukkuvan muiden ohjeistusten joukkoon, joten he päätyivät huoneentaulu-tyyppiseen ohjeistukseen. Tällöin ohjeistus on ainakin teoriassa koko ajan näkyvillä, muistuttamassa työntekijää siitä, mitä nuoret häneltä odottavat. Tulen kouluttamaan tilaajaorganisaation henkilöstön nuorten näkemysten mukaisesti. Tällä toiminnalla varmistetaan se, että haastateltujen nuorten näkemyksillä on aidosti ollut painoarvoa työntekijän ja asiakkaan yhteistyön kehittämisessä.
Lähdekirjallisuudesta nousseet seitsemän teemaa lajittelin haastattelurungoksi. Haastattelin viittä sosiaalisen kuntoutuksen Poveria-kurssilla olevaa tai ollutta asiakasta, sekä kahta sosiaali- ja terveysalalla työskentelevää ammattilaista. Haastattelut toteutin fenomenografisella otteella, eli tavoittelin aitoja, rehellisiä kokemuksia haastattelun teemoihin liittyen.
Haastattelujen tarkoitus oli saada palvelunkäyttäjien näkökulmia lähdekirjallisuuden tietoihin, sekä tehdä yhdessä haastateltavien kanssa ohjeistus tilaajaorganisaation työntekijöille siitä, kuinka moniammatillista työtä tulisi haastateltujen nuorten mielestä tehdä.
Oli merkillepantavaa, että haastatelluista yksikään ei kommentoinut työntekijöiden ammatillista osaamista, vaan eniten kokemuksia nuorilla oli kohtaamiseen, työskentelyyn asennoitumiseen ja yksilölliseen työskentelyyn liittyvissä asioissa.
Nuoret kuvasivat, että he eivät halua heidän näkökulmiensa hukkuvan muiden ohjeistusten joukkoon, joten he päätyivät huoneentaulu-tyyppiseen ohjeistukseen. Tällöin ohjeistus on ainakin teoriassa koko ajan näkyvillä, muistuttamassa työntekijää siitä, mitä nuoret häneltä odottavat. Tulen kouluttamaan tilaajaorganisaation henkilöstön nuorten näkemysten mukaisesti. Tällä toiminnalla varmistetaan se, että haastateltujen nuorten näkemyksillä on aidosti ollut painoarvoa työntekijän ja asiakkaan yhteistyön kehittämisessä.