Autismikirjon lasten ja nuorten sosiaalisen osallistumisen tukeminen
Kemppi, Emilia (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kemppi, Emilia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115611
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa koottua tietoa menetelmistä, joilla voidaan tukea autismikirjon lasten ja nuorten sosiaalista osallistumista. Työn tarkoituksena oli tutkia aiempaa tietoa aiheesta kirjallisuuskatsauksen avulla ja tuottaa lisätietoa ToiVa-hankkeen keräämästä materiaalista.
Opinnäytetyön menetelmänä toimi kartoittava kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyössä ei poikkeuksellisesti suoritettu kirjallisuuskatsauksiin kuuluvaa tiedonhakua vaan raportoitiin ToiVa-hankkeen tiedonhaun kulku. Opinnäytetyön lähtöaineistona oli 279 kansainvälistä tutkimusta autismikirjon kuntoutuksesta eri osa-alueilla. Tutkimukseen valikoitui 17 tutkimusta, jotka on julkaistu välillä 2009– 2018.
Opinnäytteessä etsittiin vastausta kahteen tutkimuskysymykseen: Millä tavoin autismikirjon lapsen sosiaalista osallistumista voidaan tukea keskilapsuuden ikävaiheessa? ja Mihin autismikirjon piirteisiin osallistumista tukevat menetelmät pyrkivät vaikuttamaan suoraan tai välillisesti?
Opinnäytteen tutkimuskysymyksiin vastaavat tulokset osoittavat, että sosiaalista osallistumista voidaan tukea useilla eri tavoilla. Keskilapsuuden ikävaiheessa olevan lapsen sosiaalisen osallistumisen tukemisesta saatiin vähäisesti tuloksia. Tuloksissa todetaan, että urheilulliset menetelmät lisäävät sekä edellytyksiä urheilullisiin peleihin ja leikkeihin osallistumiseen että sosiaalisia ja motorisia taitoja ja puhetta. Piirteet, joihin menetelmillä pyritään vaikuttamaan, ovat autismikirjon häiriön keskeisiä haasteita. Menetelmillä pyrittiin vaikuttamaan rajoittuneeseen ja toistuvaan käyttäytymiseen, jaetun huomion taitoihin, sosiaalisiin taitoihin, motorisiin taitoihin sekä aistiherkkyyksiin ja aistitiedon käsittelyyn. Saatujen tuloksien pohjalta voidaan todeta, että sosiaalista osallistumista voi edistää lievittämällä autismikirjon keskeisiä haasteita, jotka näyttäytyvät autismikirjon henkilöillä yksilöllisesti.
Opinnäytetyön menetelmänä toimi kartoittava kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyössä ei poikkeuksellisesti suoritettu kirjallisuuskatsauksiin kuuluvaa tiedonhakua vaan raportoitiin ToiVa-hankkeen tiedonhaun kulku. Opinnäytetyön lähtöaineistona oli 279 kansainvälistä tutkimusta autismikirjon kuntoutuksesta eri osa-alueilla. Tutkimukseen valikoitui 17 tutkimusta, jotka on julkaistu välillä 2009– 2018.
Opinnäytteessä etsittiin vastausta kahteen tutkimuskysymykseen: Millä tavoin autismikirjon lapsen sosiaalista osallistumista voidaan tukea keskilapsuuden ikävaiheessa? ja Mihin autismikirjon piirteisiin osallistumista tukevat menetelmät pyrkivät vaikuttamaan suoraan tai välillisesti?
Opinnäytteen tutkimuskysymyksiin vastaavat tulokset osoittavat, että sosiaalista osallistumista voidaan tukea useilla eri tavoilla. Keskilapsuuden ikävaiheessa olevan lapsen sosiaalisen osallistumisen tukemisesta saatiin vähäisesti tuloksia. Tuloksissa todetaan, että urheilulliset menetelmät lisäävät sekä edellytyksiä urheilullisiin peleihin ja leikkeihin osallistumiseen että sosiaalisia ja motorisia taitoja ja puhetta. Piirteet, joihin menetelmillä pyritään vaikuttamaan, ovat autismikirjon häiriön keskeisiä haasteita. Menetelmillä pyrittiin vaikuttamaan rajoittuneeseen ja toistuvaan käyttäytymiseen, jaetun huomion taitoihin, sosiaalisiin taitoihin, motorisiin taitoihin sekä aistiherkkyyksiin ja aistitiedon käsittelyyn. Saatujen tuloksien pohjalta voidaan todeta, että sosiaalista osallistumista voi edistää lievittämällä autismikirjon keskeisiä haasteita, jotka näyttäytyvät autismikirjon henkilöillä yksilöllisesti.