Itsetuhoisen lapsen tai nuoren kohtaaminen ensihoidossa
Hytönen, Tommi (2020)
Hytönen, Tommi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915145
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ensihoitajille ja ensihoitajaopiskelijoille sopiva oppimateriaali itsetuhoisen nuoren tai lapsipotilaan kohtaamiseen ensihoitotehtävällä. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena työnä, jossa tuotoksena oli itsetuhoisen nuoren ja lapsen kohtaamiseen soveltuva toimintakortti. Toimintakortti sisältää tarkistuslistatyyppiset toimintaohjeet tehtävälle, sekä niiden lisäksi hiukan ohjeiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on parantaa ensihoitajien osaamista, sekä luottamusta omaan osaamiseen itsetuhoisen lapsen ja nuoren kohtaamisessa.
Itsetuhoisuus on varsinkin nuorilla kohtalaisen yleistä. Nuorten itsetuhoisuus vaikuttaa lisääntyvän nuoren vanhetessa, suurin itsetuhoisen käytöksen riskiryhmä vaikuttaa olevan 16-18 -vuotiaat naiset. Itsetuhoisuuden riskitekijät ovat pitkälti samat kuin itsemurhissa ja aikaisempi itsetuhoinen käytös on jo sinänsä riskitekijä myöhemmälle itsemurhalle, joten itsetuhoinen käytös on syytä ottaa vakavasti. Tyypillisin itsetuhoisen käytöksen taustalla oleva motivaatiotekijä on toive oman olon helpottamisesta. Kuitenkin terveydenhuoltoalan henkilöstönkin parissa tutkimusten mukaan saatetaan luulla potilaan pyrkivän olemaan tahallaan hankala ja aiheuttamaan muille hankaluutta toiminnallaan.
Kohdatessa itsetuhoista alaikäistä potilasta tärkeintä on pyrkiä kohtelemaan tätä empaattisesti ja ymmärtäväisesti. Tällä voi olla merkitystä potilaan avun hakemiseen jatkossa. Alaikäisiä potilaita kohdattaessa on syytä muistaa myös huomioida potilaan vanhemmat, mikäli he ovat paikalla. Lastensuojeluilmoitus kuuluu myös Suomessa aina asiaan tämän tyyppisissä tehtävissä.
Tuotettu toimintakortti pyrkii ohjeistamaan ensihoitajia kohtaamaan itsetuhoista nuorta potilasta paremmin. Toimintakortti sisältää myös lyhyitä taustatietoja siitä, miksi mitäkin asioita tulisi tehdä tai mihin tehtävät asiat liittyvät, jotta se toimii paremmin oppimateriaalina. Lisää tutkimuksia varsinkin ensihoidosta tai itsetuhoisen potilaan ensimmäisestä lyhyestä terveydenhuollon kohtaamisesta ja siinä vaadittavista taidoista ja keinoista kuitenkin tarvitaan vielä.
Itsetuhoisuus on varsinkin nuorilla kohtalaisen yleistä. Nuorten itsetuhoisuus vaikuttaa lisääntyvän nuoren vanhetessa, suurin itsetuhoisen käytöksen riskiryhmä vaikuttaa olevan 16-18 -vuotiaat naiset. Itsetuhoisuuden riskitekijät ovat pitkälti samat kuin itsemurhissa ja aikaisempi itsetuhoinen käytös on jo sinänsä riskitekijä myöhemmälle itsemurhalle, joten itsetuhoinen käytös on syytä ottaa vakavasti. Tyypillisin itsetuhoisen käytöksen taustalla oleva motivaatiotekijä on toive oman olon helpottamisesta. Kuitenkin terveydenhuoltoalan henkilöstönkin parissa tutkimusten mukaan saatetaan luulla potilaan pyrkivän olemaan tahallaan hankala ja aiheuttamaan muille hankaluutta toiminnallaan.
Kohdatessa itsetuhoista alaikäistä potilasta tärkeintä on pyrkiä kohtelemaan tätä empaattisesti ja ymmärtäväisesti. Tällä voi olla merkitystä potilaan avun hakemiseen jatkossa. Alaikäisiä potilaita kohdattaessa on syytä muistaa myös huomioida potilaan vanhemmat, mikäli he ovat paikalla. Lastensuojeluilmoitus kuuluu myös Suomessa aina asiaan tämän tyyppisissä tehtävissä.
Tuotettu toimintakortti pyrkii ohjeistamaan ensihoitajia kohtaamaan itsetuhoista nuorta potilasta paremmin. Toimintakortti sisältää myös lyhyitä taustatietoja siitä, miksi mitäkin asioita tulisi tehdä tai mihin tehtävät asiat liittyvät, jotta se toimii paremmin oppimateriaalina. Lisää tutkimuksia varsinkin ensihoidosta tai itsetuhoisen potilaan ensimmäisestä lyhyestä terveydenhuollon kohtaamisesta ja siinä vaadittavista taidoista ja keinoista kuitenkin tarvitaan vielä.