Palautteen merkitys työyhteisössä
Tuominen, Kaisa (2020)
Tuominen, Kaisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814880
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää esimiesten sekä työntekijöiden ajatuksia palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta ja miten niiden käyttö näkyy työyhteisön toiminnassa. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin sekä kohdeorganisaation esimiehille, että työntekijöille. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, minkälainen rooli palautteen antamisella ja vastaanottamisella on työyhteisössä, ja miten palaute toimii esimiestyön välineenä ja motivaation kasvattajana työntekijöissä.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin esimiesten haastattelulla ja kyselynä työntekijöille. Teoriaan on avattu palautteen merkitys ja palautekulttuuri. Teoriassa on käsitelty myös palautetta motivaation kasvattajana sekä esimiestyön välineenä. Kysely työntekijöille toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä työntekijöiltä selvitettiin heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta sekä kehitysideoita. Esimiesten haastattelussa pyrittiin selvittämään esimiehen näkökulmasta palautteen antamisen ja vastaanottamisen kokemuksia, ja miten palaute näkyy heidän työssään.
Tuloksena opinnäytetyössä tuli esiin, että palauteen antamista ja vastaanottamista tapahtuu ainakin osalla työntekijöistä säännöllisesti ja työntekijät pitävät palautetta tärkeänä. Esimiehet kokevat tärkeäksi, että palaute kulkee avoimesti molempiin suuntiin. Palautetta annetaan yleisesti kasvokkain ja kahden kesken. Positiivinen sekä korjaava palaute kummatkin koetaan motivoivina. Työntekijöiden ikä ei vaikuttanut vastaajien ajatuksiin palautteen vastaanottamisesta ja sen tärkeydestä. Palautetta halutaan saada tulevaisuudessakin säännöllisesti sekä työntekijät että esimiehet. Esimiehet toivovat, että sitä voitaisiin kehittää entistä enemmän organisaatioiden toiminnassa.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin esimiesten haastattelulla ja kyselynä työntekijöille. Teoriaan on avattu palautteen merkitys ja palautekulttuuri. Teoriassa on käsitelty myös palautetta motivaation kasvattajana sekä esimiestyön välineenä. Kysely työntekijöille toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä työntekijöiltä selvitettiin heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta sekä kehitysideoita. Esimiesten haastattelussa pyrittiin selvittämään esimiehen näkökulmasta palautteen antamisen ja vastaanottamisen kokemuksia, ja miten palaute näkyy heidän työssään.
Tuloksena opinnäytetyössä tuli esiin, että palauteen antamista ja vastaanottamista tapahtuu ainakin osalla työntekijöistä säännöllisesti ja työntekijät pitävät palautetta tärkeänä. Esimiehet kokevat tärkeäksi, että palaute kulkee avoimesti molempiin suuntiin. Palautetta annetaan yleisesti kasvokkain ja kahden kesken. Positiivinen sekä korjaava palaute kummatkin koetaan motivoivina. Työntekijöiden ikä ei vaikuttanut vastaajien ajatuksiin palautteen vastaanottamisesta ja sen tärkeydestä. Palautetta halutaan saada tulevaisuudessakin säännöllisesti sekä työntekijät että esimiehet. Esimiehet toivovat, että sitä voitaisiin kehittää entistä enemmän organisaatioiden toiminnassa.