Maakylmän hyödyntäminen maalämmön ohella saneerauskohteessa
Salminen, Janniina (2020)
Salminen, Janniina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814857
Tiivistelmä
Insinöörityössä käydään läpi maalämmön ja maakylmän yleisiä vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Työssä käydään läpi myös jäähdytystehontarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, maankäytön suunnittelua ja huoneistoon tulevia päätelaitteita. Kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset vaativat tutkimaan taloteknisiä ratkaisuja, joilla parantaa energiatehokkuutta myös vanhoissa, olemassa olevissa rakennuksissa.
Insinöörityön tavoitteena on saada suuntaa antava selvitys, kuinka maakylmää voidaan hyödyntää saneerauskohteessa, kun se lisätään maalämpöjärjestelmän ohelle, siirryttäessä kaukolämmöstä maalämpöön. Aihe rajattiin koskemaan esimerkkikiinteistön yhtä rakennusta ja mitoitusten sekä simuloinnin perusteella yhtä rakennuksen asuinhuoneistoa. Asuinhuoneiston jäähdytystehontarve on simuloitu käyttäen apuna Swegonin Esbo- simulointi- ja energiatehokkuus laskentaohjelmaa. Simuloinnin tuloksia on hyödynnetty huoneistoon tulevien päätelaitteiden mitoituksessa.
Selvityksestä voidaan huomata, mitä täytyy ottaa huomioon liityttäessä maalämpöön ja maakylmään. Selville saatiin myös asuinhuoneiston jäähdytystehontarve sekä sen perusteella puhallinkonvektoreiden tarvittava koko ja jäähdytysteho. Tuloksien perusteella pystyttiin luomaan karkea kustannuslaskelma, mutta tarkempiin kustannuksiin haluttaessa selvityksen tulisi olla laajempi.
Insinöörityön tavoitteena on saada suuntaa antava selvitys, kuinka maakylmää voidaan hyödyntää saneerauskohteessa, kun se lisätään maalämpöjärjestelmän ohelle, siirryttäessä kaukolämmöstä maalämpöön. Aihe rajattiin koskemaan esimerkkikiinteistön yhtä rakennusta ja mitoitusten sekä simuloinnin perusteella yhtä rakennuksen asuinhuoneistoa. Asuinhuoneiston jäähdytystehontarve on simuloitu käyttäen apuna Swegonin Esbo- simulointi- ja energiatehokkuus laskentaohjelmaa. Simuloinnin tuloksia on hyödynnetty huoneistoon tulevien päätelaitteiden mitoituksessa.
Selvityksestä voidaan huomata, mitä täytyy ottaa huomioon liityttäessä maalämpöön ja maakylmään. Selville saatiin myös asuinhuoneiston jäähdytystehontarve sekä sen perusteella puhallinkonvektoreiden tarvittava koko ja jäähdytysteho. Tuloksien perusteella pystyttiin luomaan karkea kustannuslaskelma, mutta tarkempiin kustannuksiin haluttaessa selvityksen tulisi olla laajempi.