Rintamamiestalon kosteustekninen kuntotutkimus
Puhakka, Joel (2020)
Puhakka, Joel
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814795
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin rintamamiestalon rakentamisessa käytettyjä aikakaudelle tyypillisiä ratkaisuja sekä perehdyttiin rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen. Osana työtä suoritettiin kosteustekninen kuntotutkimus rintamamiestaloon.
Kosteusteknisen kuntotutkimuksen kohteena oli vuonna 1957 valmistunut lautarakenteinen rintamamiestalo, joka on pääpiirteiltään alkuperäiskuntoinen. Tutkimuksessa selvitetään rakennetyypit rakenneavausten avulla ja arvioidaan niiden kosteusteknistä toimivuutta tehtyjen havaintojen perusteella. Rakenneavausten yhteydessä arvioitiin rakenteiden kuntoa aistinvaraisin menetelmin. Rakenneavaukset kohdistettiin paikkoihin, joissa epäiltiin olevan vaurioita tai suurin riski niiden syntymiselle.
Tehtyjen havaintojen perusteella talo oli rakennettu rakennusaikakaudelle tyypillisiä ratkaisuja käyttäen. Suurimmat havaitut kosteuden aiheuttamat vauriot olivat lahovauriot alapohjan eristeissä kellarin päällä sijaitsevalla alueella. Maaperästä kulkeutunutta kosteutta havaittiin kellarissa, mutta siellä olevat maanvastaiset rakenteet eivät sisältäneet vaurioherkkiä materiaaleja joista olisi välitöntä haittaa.
Tutkimuksen perusteella rakennuksessa ilmenee aikakaudelle tyypillisiä kosteusrasituksista aiheutuvia ongelmia, jotka kohdistuvat alapohjarakenteisiin. Toisaalta voidaan myös todeta, että pitkälti yksinkertaisten sekä vikasietoisten rakenteiden ansiosta vauriot ovat jääneet melko maltillisiksi. Toimenpiteinä suositellaan vintin ikkunan korjaamista ja kellariin kohdistuvan ulkoisen kosteusrasituksen vähentämistä.
Kosteusteknisen kuntotutkimuksen kohteena oli vuonna 1957 valmistunut lautarakenteinen rintamamiestalo, joka on pääpiirteiltään alkuperäiskuntoinen. Tutkimuksessa selvitetään rakennetyypit rakenneavausten avulla ja arvioidaan niiden kosteusteknistä toimivuutta tehtyjen havaintojen perusteella. Rakenneavausten yhteydessä arvioitiin rakenteiden kuntoa aistinvaraisin menetelmin. Rakenneavaukset kohdistettiin paikkoihin, joissa epäiltiin olevan vaurioita tai suurin riski niiden syntymiselle.
Tehtyjen havaintojen perusteella talo oli rakennettu rakennusaikakaudelle tyypillisiä ratkaisuja käyttäen. Suurimmat havaitut kosteuden aiheuttamat vauriot olivat lahovauriot alapohjan eristeissä kellarin päällä sijaitsevalla alueella. Maaperästä kulkeutunutta kosteutta havaittiin kellarissa, mutta siellä olevat maanvastaiset rakenteet eivät sisältäneet vaurioherkkiä materiaaleja joista olisi välitöntä haittaa.
Tutkimuksen perusteella rakennuksessa ilmenee aikakaudelle tyypillisiä kosteusrasituksista aiheutuvia ongelmia, jotka kohdistuvat alapohjarakenteisiin. Toisaalta voidaan myös todeta, että pitkälti yksinkertaisten sekä vikasietoisten rakenteiden ansiosta vauriot ovat jääneet melko maltillisiksi. Toimenpiteinä suositellaan vintin ikkunan korjaamista ja kellariin kohdistuvan ulkoisen kosteusrasituksen vähentämistä.