Kokemuksia työterveyshoitajien perehdytyksestä
Franck, Noora (2020)
Franck, Noora
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814781
Tiivistelmä
Työterveyshuollon palveluita tuottavassa yksityisessä organisaatiossa on käynnistynyt vuonna 2018 työelämäpalveluiden henkilöstön perehdytyksen kehitysprojekti, johon tämä opinnäytetyö osana liittyy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työterveyshoitajan kokemuksia osaamista tukevasta perehdytysohjelman aikataulusta ja perehdytysmenetelmistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kohdeorganisaation työterveyshoitajien perehdyttämisen kehittämiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina, joissa haastatteluteemat painottuivat hyviin perehdytyskäytänteisiin työterveyshoitajille sekä perehdytysohjelman aikatauluttamiseen ja jakamiseen joko itsenäiseen opiskeluun sopivaksi tai kontaktia vaativaan perehdytykseen. Yksilöhaastatteluihin rekrytoitiin kahdeksan tiedonantajaa eri puolilta Suomea. Viittä työterveyshoitajaa haastateltiin viimeisen kahden vuoden sisällä tapahtuneesta perehdytyksestä. Loput kolme haastateltavaa olivat aktiivisia työterveyshoitajien perehdyttäjiä.
Tuloksista kävi ilmi, että perehdytykseen kaivattiin enemmän suunnitelmallisuutta. Perehdytys kuitenkin eteni perehdytysohjelman mukaisesti. Varsinaista perehdytysaikataulua ei luotu, mutta tiiviimpi perehdytysjakso kesti noin viikosta neljään viikkoon, jonka jälkeen siirryttiin tekemään itsenäistä työtä kaivaten yhä perehdytystä. Itsenäiseen työhön siirtymisessä tärkeinä tekijöinä koettiin oma valmius, hyvä vuorovaikutus työyhteisössä ja hyvät perehdytysresurssit. Toimivia perehdytysmenetelmiä oli useita, ja niitä kyettiin hyödyntämään rinnakkain. Noin puolet perehdytysohjelman sisällöstä koettiin vaativan kontaktissa tapahtuvaa perehdytystä ja loput oli mahdollista opiskella osittain itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä ja digitaalisista materiaaleista. Perehdytyksen sitominen työhön ja perehtyjäkohtainen räätälöinti tukivat oppimista.
Yhdessä laadittu kirjallinen tai suullinen perehdytyssuunnitelma tukee onnistunutta perehdytystä. Perehdytysprosessin eteneminen vaatii perehtyjän itsensä johtamisen taitoja, mentorointitukea sekä perehdytyskeskusteluissa tapahtuvaa seurantaa. Perehdytysaikataulu on suotavaa luoda karkeasti pidemmälle aikavälille sekä perehdytysmenetelmien valinta tulisi perustua osaamiskartoitukseen ja perehtyjäkohtaiseen motivaatioon.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina, joissa haastatteluteemat painottuivat hyviin perehdytyskäytänteisiin työterveyshoitajille sekä perehdytysohjelman aikatauluttamiseen ja jakamiseen joko itsenäiseen opiskeluun sopivaksi tai kontaktia vaativaan perehdytykseen. Yksilöhaastatteluihin rekrytoitiin kahdeksan tiedonantajaa eri puolilta Suomea. Viittä työterveyshoitajaa haastateltiin viimeisen kahden vuoden sisällä tapahtuneesta perehdytyksestä. Loput kolme haastateltavaa olivat aktiivisia työterveyshoitajien perehdyttäjiä.
Tuloksista kävi ilmi, että perehdytykseen kaivattiin enemmän suunnitelmallisuutta. Perehdytys kuitenkin eteni perehdytysohjelman mukaisesti. Varsinaista perehdytysaikataulua ei luotu, mutta tiiviimpi perehdytysjakso kesti noin viikosta neljään viikkoon, jonka jälkeen siirryttiin tekemään itsenäistä työtä kaivaten yhä perehdytystä. Itsenäiseen työhön siirtymisessä tärkeinä tekijöinä koettiin oma valmius, hyvä vuorovaikutus työyhteisössä ja hyvät perehdytysresurssit. Toimivia perehdytysmenetelmiä oli useita, ja niitä kyettiin hyödyntämään rinnakkain. Noin puolet perehdytysohjelman sisällöstä koettiin vaativan kontaktissa tapahtuvaa perehdytystä ja loput oli mahdollista opiskella osittain itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä ja digitaalisista materiaaleista. Perehdytyksen sitominen työhön ja perehtyjäkohtainen räätälöinti tukivat oppimista.
Yhdessä laadittu kirjallinen tai suullinen perehdytyssuunnitelma tukee onnistunutta perehdytystä. Perehdytysprosessin eteneminen vaatii perehtyjän itsensä johtamisen taitoja, mentorointitukea sekä perehdytyskeskusteluissa tapahtuvaa seurantaa. Perehdytysaikataulu on suotavaa luoda karkeasti pidemmälle aikavälille sekä perehdytysmenetelmien valinta tulisi perustua osaamiskartoitukseen ja perehtyjäkohtaiseen motivaatioon.