Tanssisuhdetta muodostamassa: Tanssitietouden opetus baletinharrastajille
Uimi, Satu (2020)
Uimi, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814700
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee säännöllistä tanssitiedon opetusta osana aktiivista balettiharrastusta. Työn taustana oli ajatus tanssitietouden tuomisesta olennaiseksi osaksi balettiharrastusta. Tanssitiedon opetus omana oppiaineenaan harrastetasolla on Suomessa harvinaista, vaikka sen keskeiset aiheet on kirjattu Taiteen laajan perusopetuksen tanssin opetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Työn lähtökohtaisena oletuksena oli, että säännölliset tanssitieto-tunnit tukevat oppilaita kehittämään osaamistaan ja laajentamaan tietämystään tanssiin liittyen. Tutkimuksen kohteeksi muodostui opetuksen hyötyjen tutkiminen ja niiden saavuttamisen keinoihin perehtyminen.
Työn tavoite oli selvittää, miten tanssitietouden opetus tukee nuoren baletinharrastajan henkilökohtaisen tanssisuhteen muodostumista. Päätavoitteen ohessa oli tarkoitus havainnoida, miten opetus otetaan vastaan, millaiseksi se koetaan ja miten se kannattaa toteuttaa: Voivatko nuoret opetuksen kautta saada tukea harrastukseensa, tanssijaksi kasvamiseen ja ennen kaikkea henkilökohtaisen tanssisuhteen muodostamiseen.
Työ toteutui opetuskokeiluna. Sitä varten luotiin ja koostettiin esimerkinomainen tanssitietouden opetuskokonaisuus tuntisuunnitelmineen ja tarvittavine oppimateriaaleineen. Kokeilu toteutui lukuvuonna 2019–2020 sisältäen opetusta viikoittain 16 viikon ajan. Opetusryhmänä oli Oamk Dance EK, yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille motivoituneille tanssin harrastajille suunnattu Oulun Ammattikorkeakoulun erikoiskoulutusluokka. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin kokemuksellisesti, opetustilanteita havainnoiden sekä osallistujilta palautetta keräten. Aineisto koostui siis kirjatuista havainnoista ja kyselyvastauksista. Tutkimus oli siten empiirinen ja laadullinen.
Lopputulemana oli, että oppilaat kokivat tanssitiedon opetuksen hyödylliseksi. He kokivat saaneensa harrastukseensa liittyviä ja sitä tukevia tietoja ja taitoja ja oppivat myös soveltamaan oppimaansa. Kävi ilmi, että tanssikäsityksen laajentumisen ohella opetuksella oli auttavia ja näkyviä vaikutuksia myös tanssimiseen. Opetuksesta hyötyivät kaikki oppilaat. Eniten hyötyä kokivat saaneensa ne, jotka harkitsivat uraa tanssin parissa.
Johtopäätöksenä on, että tanssitiedon opetus on suositeltava osa aktiivisten nuorten baletinharrastajien harrastusta. Opetus on kannattavaa suunnata yläkouluikäisille, aktiivisille harrastajille. Osaamisen kehittymistä tukevat osallistavat ja monipuoliset opetusmenetelmät, keskustelevuus ja avoin ilmapiiri. Tutkimuksen ja sen tulosten perusteella tanssitietouden ottamista säännölliseksi osaksi baletinopetusta voi suositella laajoin perustein. Tutkimus on hyödynnettävissä perusteluna tanssitiedon opetuksen toteuttamisen hyödyille ja tarpeellisuudelle sekä pohjana sen toteutukselle.
Työn tavoite oli selvittää, miten tanssitietouden opetus tukee nuoren baletinharrastajan henkilökohtaisen tanssisuhteen muodostumista. Päätavoitteen ohessa oli tarkoitus havainnoida, miten opetus otetaan vastaan, millaiseksi se koetaan ja miten se kannattaa toteuttaa: Voivatko nuoret opetuksen kautta saada tukea harrastukseensa, tanssijaksi kasvamiseen ja ennen kaikkea henkilökohtaisen tanssisuhteen muodostamiseen.
Työ toteutui opetuskokeiluna. Sitä varten luotiin ja koostettiin esimerkinomainen tanssitietouden opetuskokonaisuus tuntisuunnitelmineen ja tarvittavine oppimateriaaleineen. Kokeilu toteutui lukuvuonna 2019–2020 sisältäen opetusta viikoittain 16 viikon ajan. Opetusryhmänä oli Oamk Dance EK, yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille motivoituneille tanssin harrastajille suunnattu Oulun Ammattikorkeakoulun erikoiskoulutusluokka. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin kokemuksellisesti, opetustilanteita havainnoiden sekä osallistujilta palautetta keräten. Aineisto koostui siis kirjatuista havainnoista ja kyselyvastauksista. Tutkimus oli siten empiirinen ja laadullinen.
Lopputulemana oli, että oppilaat kokivat tanssitiedon opetuksen hyödylliseksi. He kokivat saaneensa harrastukseensa liittyviä ja sitä tukevia tietoja ja taitoja ja oppivat myös soveltamaan oppimaansa. Kävi ilmi, että tanssikäsityksen laajentumisen ohella opetuksella oli auttavia ja näkyviä vaikutuksia myös tanssimiseen. Opetuksesta hyötyivät kaikki oppilaat. Eniten hyötyä kokivat saaneensa ne, jotka harkitsivat uraa tanssin parissa.
Johtopäätöksenä on, että tanssitiedon opetus on suositeltava osa aktiivisten nuorten baletinharrastajien harrastusta. Opetus on kannattavaa suunnata yläkouluikäisille, aktiivisille harrastajille. Osaamisen kehittymistä tukevat osallistavat ja monipuoliset opetusmenetelmät, keskustelevuus ja avoin ilmapiiri. Tutkimuksen ja sen tulosten perusteella tanssitietouden ottamista säännölliseksi osaksi baletinopetusta voi suositella laajoin perustein. Tutkimus on hyödynnettävissä perusteluna tanssitiedon opetuksen toteuttamisen hyödyille ja tarpeellisuudelle sekä pohjana sen toteutukselle.