Implementing competency-based approach to cabin crew safety training – renewing door test and evaluation for new entrant training course
Flykt, Ida (2020)
Flykt, Ida
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714305
Tiivistelmä
Kompetenssiperusteinen koulutusmenetelmä ja kompetenssien arviointi on yleistynyt monilla aloilla viime vuosina. Näin myös lentoliikenne alalla, jossa myös matkustamomiehistön koulutuksissa pyritään tulevaisuudessa arvioimaan osallistujien kompetensseja, enemmän kuin yksittäisiä teknisiä suorituksia. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO määrittelee kompetenssit tietojen, taitojen ja asenteiden muodostamaksi ominaisuuksiksi. Työtehtävissä vaadittavien kompetenssien määrittely ja arviointi tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia paremmin suunnitella ja arvioida tarvittavia koulutuksia henkilöstölleen, sekä löytää oikeat ihmiset oikeisiin työtehtäviin.
Vaikka kompetenssiperusteinen koulutusmenetelmä ja -arviointi onkin jo yleistynyt ilmailualalla, käy opinnäytetyöstä ilmi myös se, etteivät edes ICAOn määrittelemien matkustamohenkilökunnan kompetenssien arvioiminen ole täysin ongelmatonta. ICAO on keskittynyt määrittelemään kompetenssiyksiköittä ja kuvannut niihin vaadittavia suorituskriteereitä, joita voidaan käyttää matkustamomiehistön työtehtävissä vaadittavien kompetenssien arviointiin. Niiden on kuitenkin kritisoitu kuvaavan vain yksittäisiä toimintoja tietyissä lennonvaiheissa, ei yksittäisiä työtehtäviä, kuten esimerkiksi oven käyttöön liittyviä kompetensseja.
Viranomaisen toimesta on matkustamohenkilökunnan ovikoulutukselle asetettu tiettyjä vaatimuksia. Euroopassa vaatimukset matkustamohenkilökunnan koulutukseen asettaa Euroopan ilmailu viranomainen, EASA ja koulutusvaatimusten toteutusta valvoo kansallinen siviili-ilmailuviranomainen, joka Suomessa on Traficom.
Opinnäytetyössä tutkitaan kompetenssien määritelmää ja matkustamohenkilöstön turvallisuuskoulutuksen vaatimuksia ja tuodaan ilmi myös sen, että enenevissä määrin matkustamohenkilökunnan koulutuksen tuli ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja ominaisuudet, jotka vaikuttavat miehistöyhteistyöhön, niin matkustamohenkilökunnan kesken, kuin lentäjien kanssa. Työssö on kartoitettu matkustamohenkilökunnan turvakouluttajien kokemuksia ja mielipiteitä siitä, miten ovikoetta tulisi uudistaa ja kompetensseja arvioida.
Opinnäytetyön tuloksena oli ovikokeen rakenteen uudistaminen. Uudessa koemallissa matkustamomiehistön peruskurssille osallistuvat suorittavat ovikoulutuksen osana kaksi koetta. Kirjallinen koe mittaa oppijan tietoja ja näyttökoe oppijan taitoja. Näyttökokeessa arvioidut taidot perustuvat yhtiön matkustamohenkilökunnalle asetuttuihin kompetensseihin ja arvioinnissa on myös hyödynnetty ICAOn matkustamohenkilöstön koulutuksen ohjemateriaalia. Kirjallisesta koetta arvioidaan, kuten muitakin matkustamomiehistön turvakoulutuksen kokeita, eli oppijan tulee osoittaa osaavansa vastasta vähintään 80 prosenttia oikein kokeessa. Näyttökokeessa turvakouluttaja arvioi oppilaan suoritusta ovella ja käyttää arvioinnin apuna jokaista kompetenssia ja osaamistasoa kuvaavia suorituskriteereitä.
Kompetenssiperusteista arviointia voisi tulevaisuudessa soveltaa myös muihinkin koetilanteisiin matkustamohenkilöstön turvakoulutuksessa, sillä uudet teknologiset ratkaisut tuovat lisää mahdollisuuksia turvakoulutukseen ja mahdollistavat myös esimerkiksi erilaisten skenaarioiden luomisen koulutus- ja koetilanteisiin. Kun saadaan kerättyä tietoja matkustamohenkilökunnan kompetenssien tasosta, voisi koulutuksia jatkossa suunnitella paremmin vastaamaan yksilöiden tarpeita ja kehittämään matkustamohenkilökunnan osaamista vastaamaan haluttua tasoa.
Vaikka kompetenssiperusteinen koulutusmenetelmä ja -arviointi onkin jo yleistynyt ilmailualalla, käy opinnäytetyöstä ilmi myös se, etteivät edes ICAOn määrittelemien matkustamohenkilökunnan kompetenssien arvioiminen ole täysin ongelmatonta. ICAO on keskittynyt määrittelemään kompetenssiyksiköittä ja kuvannut niihin vaadittavia suorituskriteereitä, joita voidaan käyttää matkustamomiehistön työtehtävissä vaadittavien kompetenssien arviointiin. Niiden on kuitenkin kritisoitu kuvaavan vain yksittäisiä toimintoja tietyissä lennonvaiheissa, ei yksittäisiä työtehtäviä, kuten esimerkiksi oven käyttöön liittyviä kompetensseja.
Viranomaisen toimesta on matkustamohenkilökunnan ovikoulutukselle asetettu tiettyjä vaatimuksia. Euroopassa vaatimukset matkustamohenkilökunnan koulutukseen asettaa Euroopan ilmailu viranomainen, EASA ja koulutusvaatimusten toteutusta valvoo kansallinen siviili-ilmailuviranomainen, joka Suomessa on Traficom.
Opinnäytetyössä tutkitaan kompetenssien määritelmää ja matkustamohenkilöstön turvallisuuskoulutuksen vaatimuksia ja tuodaan ilmi myös sen, että enenevissä määrin matkustamohenkilökunnan koulutuksen tuli ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja ominaisuudet, jotka vaikuttavat miehistöyhteistyöhön, niin matkustamohenkilökunnan kesken, kuin lentäjien kanssa. Työssö on kartoitettu matkustamohenkilökunnan turvakouluttajien kokemuksia ja mielipiteitä siitä, miten ovikoetta tulisi uudistaa ja kompetensseja arvioida.
Opinnäytetyön tuloksena oli ovikokeen rakenteen uudistaminen. Uudessa koemallissa matkustamomiehistön peruskurssille osallistuvat suorittavat ovikoulutuksen osana kaksi koetta. Kirjallinen koe mittaa oppijan tietoja ja näyttökoe oppijan taitoja. Näyttökokeessa arvioidut taidot perustuvat yhtiön matkustamohenkilökunnalle asetuttuihin kompetensseihin ja arvioinnissa on myös hyödynnetty ICAOn matkustamohenkilöstön koulutuksen ohjemateriaalia. Kirjallisesta koetta arvioidaan, kuten muitakin matkustamomiehistön turvakoulutuksen kokeita, eli oppijan tulee osoittaa osaavansa vastasta vähintään 80 prosenttia oikein kokeessa. Näyttökokeessa turvakouluttaja arvioi oppilaan suoritusta ovella ja käyttää arvioinnin apuna jokaista kompetenssia ja osaamistasoa kuvaavia suorituskriteereitä.
Kompetenssiperusteista arviointia voisi tulevaisuudessa soveltaa myös muihinkin koetilanteisiin matkustamohenkilöstön turvakoulutuksessa, sillä uudet teknologiset ratkaisut tuovat lisää mahdollisuuksia turvakoulutukseen ja mahdollistavat myös esimerkiksi erilaisten skenaarioiden luomisen koulutus- ja koetilanteisiin. Kun saadaan kerättyä tietoja matkustamohenkilökunnan kompetenssien tasosta, voisi koulutuksia jatkossa suunnitella paremmin vastaamaan yksilöiden tarpeita ja kehittämään matkustamohenkilökunnan osaamista vastaamaan haluttua tasoa.