Laadunhallinnan kehittäminen elektroniikan valmistuksessa
Lamppu, Matti (2020)
Lamppu, Matti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714266
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli uudistaa Kangasalalla toimivan elektroniikan sopimusvalmistajan Jotel Oy:n laadunhallintajärjestelmiä, sekä selkeyttää toimintaa laatua käsittelevissä toimissa. Tätä varten asetettiin neljä tavoitetta: laatudatan keräämisen standardoiminen, tuotannolle paremman kuvan antaminen laadun tilanteesta, korjaustoimenpiteiden priorisointi ja toimenpiteiden vaikutuksien analysointi.
Laatudatan kerääminen standardoitiin uudella virhekoodijärjestelmällä, jossa viat luokitellaan ensin tuotantovaiheisiin ja sitten vikatyyppeihin, kuten juotosvikoihin tai komponenttivikoihin. Näiden lisäksi luotiin järjestelmä tuotekohtaisten tyyppivikojen luokitteluun. Vikakoodijärjestelmän viitekehyksenä on käytetty IPC-A-610-standardia, jota yrityksessä käytetään laadun parametrina muutoinkin.
Muiden kolmen tavoitteen ratkaisemiseksi kehitettiin ohjelmisto, jolla tuotannon laatudataa voi analysoida, suunnitella analyysien perusteella korjaustoimia, sekä informoida tuotantoa laadun kehityksestä analyyseissä luotujen grafiikkojen avulla. Ohjelmisto käyttää Python-ohjelmointikieltä, ja se on suunniteltu niin, että muutoksien ja uusien analyysien lisääminen on tulevaisuudessa helppoa.
Työn tuloksena saatiin aikaan järjestelmä, jossa vikojen kirjaaminen on loogisempaa, sekä työkalu, jonka avulla järjestelmään kerätyn tiedon analysoiminen on helpompaa. Uudistuksien seurauksena on, että tuotannonsuunnittelun ja tuotannon välinen kommunikaatio voidaan suorittaa sujuvammin, kun molemmat osapuolet ovat laadun tilanteesta samalla sivulla.
Laatudatan kerääminen standardoitiin uudella virhekoodijärjestelmällä, jossa viat luokitellaan ensin tuotantovaiheisiin ja sitten vikatyyppeihin, kuten juotosvikoihin tai komponenttivikoihin. Näiden lisäksi luotiin järjestelmä tuotekohtaisten tyyppivikojen luokitteluun. Vikakoodijärjestelmän viitekehyksenä on käytetty IPC-A-610-standardia, jota yrityksessä käytetään laadun parametrina muutoinkin.
Muiden kolmen tavoitteen ratkaisemiseksi kehitettiin ohjelmisto, jolla tuotannon laatudataa voi analysoida, suunnitella analyysien perusteella korjaustoimia, sekä informoida tuotantoa laadun kehityksestä analyyseissä luotujen grafiikkojen avulla. Ohjelmisto käyttää Python-ohjelmointikieltä, ja se on suunniteltu niin, että muutoksien ja uusien analyysien lisääminen on tulevaisuudessa helppoa.
Työn tuloksena saatiin aikaan järjestelmä, jossa vikojen kirjaaminen on loogisempaa, sekä työkalu, jonka avulla järjestelmään kerätyn tiedon analysoiminen on helpompaa. Uudistuksien seurauksena on, että tuotannonsuunnittelun ja tuotannon välinen kommunikaatio voidaan suorittaa sujuvammin, kun molemmat osapuolet ovat laadun tilanteesta samalla sivulla.