Nuoret aikuiset Kotka-Kymin seurakunnassa
Lanki, Reeta (2020)
Lanki, Reeta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614102
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa nuorten aikuisten suhdetta kirkkoon ja nuorten aikuisten kokemuksia seurakunnan toiminnasta sekä tuottaa tietoa nuorten aikuisten toiminnan kehittämiseksi yli työalarajojen. Opinnäytetyön tutkimusongelmat olivat 1) Mikä on nuorten aikuisten suhde kirkkoon, 2) Mikä on nuorten aikuisten suhde Kotka-Kymin seu-rakunnan toimintaan, ja 3) Mikä Kotka-Kymin seurakunnan toiminnassa pitäisi tehdä mahdolliseksi nuorille aikuisille.
Opinnäytetyön aineistonkeruutapana oli Bikva-malli (Bikva-asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä). Bikva-mallin mukaan ryhmähaastattelut toteutettiin neljän tason sijaan vain kolmella tasolla eli asiakas-, työntekijä- ja esimiestasolla. Näin ollen Bikva-malli toteutui soveltuvin osin. Bikva-mallilla tuotettiin vain kehittämistietoa myöhempiä kehittämistoimia ajatellen Kotka-Kymin seurakunnassa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat muun muassa, että nuoret aikuiset ajattelevat kirkon jäsenyydellään voivansa auttaa vähäosaisempia ihmisiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Nuorille aikuisille seurakunnan toiminnassa arvokasta ja merkityksellistä ovat lähimmäisenrakkaus ja yhteisöllisyys, mutta seurakunnan toiminnassa nuoret aikuiset kokevat myös ulkopuolisuutta. Nuorten aikuisten merkittävänä hengellisenä ja henkisenä tarpeena on hakeutuminen hiljaisuuteen. Nuoret aikuiset kaipaavat myös vertaistukea sekä henkistä apua ja tukea.
Nuoret aikuiset kuvasivat itseään ennemmin hengellisiksi tai henkisiksi kuin uskonnollisiksi. Nuorille aikuisille pitää tehdä mahdolliseksi seurakunnan toiminnassa mahdollisuuksia yhteyteen pääseminen luonnon tai oman itsen kanssa sekä mahdollisuuksia vahvistaa yhteyttä myös toisiin ihmisiin. Nuorisotyöstä on rakennettava luontevia siirtymiä nuorille aikuisille yli työalarajojen uuden yhteisön löytämiseksi seurakunnassa ja seurakuntayh-teyden säilymiseksi myös nuorena aikuisena. Seurakunta näyttäytyy nuorten aikuisten mielikuvissa ennemmin palveluiden tuottajana kuin hengellisenä yhteisönä. Nuorilla ai-kuisilla on seurakunnan toiminnasta merkittäviäkin kokemuksia yhteisöllisyydestä, muttei niinkään kokemuksia osallisuudesta.
Opinnäytetyön aineistonkeruutapana oli Bikva-malli (Bikva-asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä). Bikva-mallin mukaan ryhmähaastattelut toteutettiin neljän tason sijaan vain kolmella tasolla eli asiakas-, työntekijä- ja esimiestasolla. Näin ollen Bikva-malli toteutui soveltuvin osin. Bikva-mallilla tuotettiin vain kehittämistietoa myöhempiä kehittämistoimia ajatellen Kotka-Kymin seurakunnassa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat muun muassa, että nuoret aikuiset ajattelevat kirkon jäsenyydellään voivansa auttaa vähäosaisempia ihmisiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Nuorille aikuisille seurakunnan toiminnassa arvokasta ja merkityksellistä ovat lähimmäisenrakkaus ja yhteisöllisyys, mutta seurakunnan toiminnassa nuoret aikuiset kokevat myös ulkopuolisuutta. Nuorten aikuisten merkittävänä hengellisenä ja henkisenä tarpeena on hakeutuminen hiljaisuuteen. Nuoret aikuiset kaipaavat myös vertaistukea sekä henkistä apua ja tukea.
Nuoret aikuiset kuvasivat itseään ennemmin hengellisiksi tai henkisiksi kuin uskonnollisiksi. Nuorille aikuisille pitää tehdä mahdolliseksi seurakunnan toiminnassa mahdollisuuksia yhteyteen pääseminen luonnon tai oman itsen kanssa sekä mahdollisuuksia vahvistaa yhteyttä myös toisiin ihmisiin. Nuorisotyöstä on rakennettava luontevia siirtymiä nuorille aikuisille yli työalarajojen uuden yhteisön löytämiseksi seurakunnassa ja seurakuntayh-teyden säilymiseksi myös nuorena aikuisena. Seurakunta näyttäytyy nuorten aikuisten mielikuvissa ennemmin palveluiden tuottajana kuin hengellisenä yhteisönä. Nuorilla ai-kuisilla on seurakunnan toiminnasta merkittäviäkin kokemuksia yhteisöllisyydestä, muttei niinkään kokemuksia osallisuudesta.