Robotiikan hyödyntäminen taloushallinnon ostolaskuprosessissa
Ikonen, Heidi (2020)
Lataukset:
Ikonen, Heidi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513532
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on robotiikan hyödyntäminen taloushallinnon ostolaskuprosessissa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, helpottaako robotiikka ostolaskuprosessia ja miten se siinä näkyy. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta eli laadullista tutkimusta.
Robotiikkaa käytetään eri aloilla, kuten teollisuudessa, palvelualoilla ja teknologiassa. Taloushallinnon robotiikka on osa ohjelmistorobotiikkaa. Robotiikkaan laadittiin pelisäännöt, jotka tunnetaan nimellä Asimovin lait. Robotiikkaa säätelee lainsäädäntö, mutta lainsäädäntö laahaa perässä, koska robotiikan ala kehittyy nopeaan tahtiin.
Ostolaskuprosessi alkaa laskun vastaanottamisella verkkolaskuna tai PDF-muodossa. Paperilaskujakin otetaan vastaan, jotka skannataan. Ostolasku kirjataan käyttäen robotille laadittuja automaatiosääntöjä. Lasku hyväksytään joko manuaalisesti tai automaattisesti. Prosessi loppuu, kun lasku on maksettu ja arkistoitu. Automaatiosäännöillä ohjataan robotin toimintaa.
Taloushallinnon robotteja kuvaillaan esimerkein ostolaskuprosessissa. Kummankin esimerkin yritys on aloittanut taloushallinnon robotin tekemisen ostoreskontrasta ja sitä on laajennettu eri taloushallinnon osa-alueisiin.
Haastattelut toteutettiin valmiiksi laadittujen kysymysten pohjalta. Haastattelujen tuloksia analysoitaessa ja vertaillessa toisiinsa ilmenee, että robotin hyödyntäminen ostolaskuprosessissa vapauttaa henkilöstön työaikaa rutiinitöistä aikaa vieviin työtehtäviin. Robotin testausvaiheen panostus on tärkeä, koska robotin pitää osata tehdä työ samalla lailla kuin mitä ihminen tekee saman työvaiheen.
Toimeksiantajan hyöty opinnäytetyöstä ja sen sisällöstä on se, että ostolaskuprosessin robotin käyttöönottovaihe on huolella suunniteltava, testausvaiheeseen annettava tarpeeksi aikaa, kehittää robotille oma prosessi työn tekemiseen ja organisoida henkilöitä tämän suorittamiseen.
Robotiikkaa käytetään eri aloilla, kuten teollisuudessa, palvelualoilla ja teknologiassa. Taloushallinnon robotiikka on osa ohjelmistorobotiikkaa. Robotiikkaan laadittiin pelisäännöt, jotka tunnetaan nimellä Asimovin lait. Robotiikkaa säätelee lainsäädäntö, mutta lainsäädäntö laahaa perässä, koska robotiikan ala kehittyy nopeaan tahtiin.
Ostolaskuprosessi alkaa laskun vastaanottamisella verkkolaskuna tai PDF-muodossa. Paperilaskujakin otetaan vastaan, jotka skannataan. Ostolasku kirjataan käyttäen robotille laadittuja automaatiosääntöjä. Lasku hyväksytään joko manuaalisesti tai automaattisesti. Prosessi loppuu, kun lasku on maksettu ja arkistoitu. Automaatiosäännöillä ohjataan robotin toimintaa.
Taloushallinnon robotteja kuvaillaan esimerkein ostolaskuprosessissa. Kummankin esimerkin yritys on aloittanut taloushallinnon robotin tekemisen ostoreskontrasta ja sitä on laajennettu eri taloushallinnon osa-alueisiin.
Haastattelut toteutettiin valmiiksi laadittujen kysymysten pohjalta. Haastattelujen tuloksia analysoitaessa ja vertaillessa toisiinsa ilmenee, että robotin hyödyntäminen ostolaskuprosessissa vapauttaa henkilöstön työaikaa rutiinitöistä aikaa vieviin työtehtäviin. Robotin testausvaiheen panostus on tärkeä, koska robotin pitää osata tehdä työ samalla lailla kuin mitä ihminen tekee saman työvaiheen.
Toimeksiantajan hyöty opinnäytetyöstä ja sen sisällöstä on se, että ostolaskuprosessin robotin käyttöönottovaihe on huolella suunniteltava, testausvaiheeseen annettava tarpeeksi aikaa, kehittää robotille oma prosessi työn tekemiseen ja organisoida henkilöitä tämän suorittamiseen.