Palkanlaskennan osaston työhyvinvoinnin kehittäminen
Matilainen, Noora (2020)
Matilainen, Noora
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513400
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Yritys X:n palkanlaskennan osaston työhyvinvointia ja laatia kehitysehdotuksia, jotta työhyvinvointia voitaisiin parantaa. Työ toteutettiin kehittämistutkimuksellisena opinnäytetyönä.
Työssä perehdyttiin organisaatiossa jo laadittuihin kahteen henkilöstökyselyyn, jotka toteutettiin keväällä ja syksyllä 2019. Näiden pohjalta luotiin haastattelurungot yksilöhaastatteluihin, jotka toteutettiin neljän eri työntekijän kanssa. Työssä käytettiin hyväksi niin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kuin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, mikä on tyypillistä kehittämistutkimukselle. Näiden tulosten perusteella luotiin kolme kehitysehdotusta, joiden kautta palkanlaskennan osaston työhyvinvointi voisi parantua. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja teemana näissä oli työhyvinvointi. Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljä työntekijää maaliskuussa 2020.
Kyselyiden välillä palkanlaskennan osastolla tapahtui muutoksia esimiesvastuissa ja työntekijöiden lähiesimies vaihtui. Tämä näkyi kevään henkilöstökyselyn tuloksissa niin, että työntekijät eivät olleet tienneet ketä arvioivat, kun kysyttiin omasta esimiehestä. Tämän takia myös kyselyn tulosten luotettavuus kärsi. Mahdollisesti esimiesmuutosten takia syksyn kyselyn tulokset olivat parempia ja yleensä henkilöstö voi osastolla hyvin.
Haastatteluissa nousi esiin myönteisiä ja osin kielteisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat työhyvinvointiin. Kaikista haastatteluista selvisi, että työntekijät kokivat, että töihin oli kiva tulla, työkaverit olivat kivoja ja työn tekotavat ja tekoajat koettiin joustaviksi. Haastatteluissa nousi esiin kuitenkin myös kehityskohteita kuten heikko mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työkuorman suuruus. Näiden lisäksi esimieheltä toivottiin enemmän palautetta ja työvälineet ja tilat koettiin puutteellisiksi.
Kyselyn ja haastatteluiden pohjalta luotiin osastolle kolme kehittämisehdotusta. Nämä olivat työkuorman pienentäminen osaamisen jakamisella, enemmän palautetta ja tukea esimieheltä ja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja sen tekotapoihin. Kehitysehdotukset luotiin mahdollisimman toteuttamiskelpoisiksi, jotta palkanlaskennan osasto hyötyisi niistä mahdollisimman paljon.
Työssä perehdyttiin organisaatiossa jo laadittuihin kahteen henkilöstökyselyyn, jotka toteutettiin keväällä ja syksyllä 2019. Näiden pohjalta luotiin haastattelurungot yksilöhaastatteluihin, jotka toteutettiin neljän eri työntekijän kanssa. Työssä käytettiin hyväksi niin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kuin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, mikä on tyypillistä kehittämistutkimukselle. Näiden tulosten perusteella luotiin kolme kehitysehdotusta, joiden kautta palkanlaskennan osaston työhyvinvointi voisi parantua. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja teemana näissä oli työhyvinvointi. Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljä työntekijää maaliskuussa 2020.
Kyselyiden välillä palkanlaskennan osastolla tapahtui muutoksia esimiesvastuissa ja työntekijöiden lähiesimies vaihtui. Tämä näkyi kevään henkilöstökyselyn tuloksissa niin, että työntekijät eivät olleet tienneet ketä arvioivat, kun kysyttiin omasta esimiehestä. Tämän takia myös kyselyn tulosten luotettavuus kärsi. Mahdollisesti esimiesmuutosten takia syksyn kyselyn tulokset olivat parempia ja yleensä henkilöstö voi osastolla hyvin.
Haastatteluissa nousi esiin myönteisiä ja osin kielteisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat työhyvinvointiin. Kaikista haastatteluista selvisi, että työntekijät kokivat, että töihin oli kiva tulla, työkaverit olivat kivoja ja työn tekotavat ja tekoajat koettiin joustaviksi. Haastatteluissa nousi esiin kuitenkin myös kehityskohteita kuten heikko mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työkuorman suuruus. Näiden lisäksi esimieheltä toivottiin enemmän palautetta ja työvälineet ja tilat koettiin puutteellisiksi.
Kyselyn ja haastatteluiden pohjalta luotiin osastolle kolme kehittämisehdotusta. Nämä olivat työkuorman pienentäminen osaamisen jakamisella, enemmän palautetta ja tukea esimieheltä ja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja sen tekotapoihin. Kehitysehdotukset luotiin mahdollisimman toteuttamiskelpoisiksi, jotta palkanlaskennan osasto hyötyisi niistä mahdollisimman paljon.