Päätöksenteon ilmiöt yhdenvertaisuuskokemuksissa pelastusalalla Suomessa
Luoma, Katja (2020)
Luoma, Katja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413252
Tiivistelmä
Moninaisuus pelastusalalla, erilaiset taustat, etniset ryhmät, kielet, sukupuoli, seksuaalisuus ja uskonto ovat asioita, jotka tulevat kehittymään muun maailman tahtiin, ja tätä moninaistumisen kehitystä tulee tukea. Tämän työn tavoitteena on tunnistaa pelastusalan yhdenvertaisuuskokemusten nykytila, sekä löytää työelämää kehittäviä keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi käyttäytymistaloustieteen keinoin. Työ on toteutettu yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Toteutusta on ollut tukemassa myös pelastuslaitosten kumppanuusverkosto.
Työ toteutettiin kolmivaiheisena: Ensimmäisessä vaiheessa pelastuslaitoksiin välitettiin kyselytutkimus yhdenvertaisuuskokemuksista. Toinen vaihe piti sisällään laitosten yhdenvertaisuussuunnitelmien tilanteen kartoituksen. Kolmannessa vaiheessa analysoitiin kyselyn perusteella esiin tulleista syrjintäkokemuksista mahdollisesti tunnistettavia päätöksenteon ilmiöihin liittyviä yhteyksiä. Näiden perusteella annettiin käyttäytymistaloustieteeseen pohjaavia kehittämisehdotuksia. Työssä käytettiin määritelminä yhdenvertaisuuslain mukaisia määritelmiä syrjintäperusteiden suhteen.
Pelastuslaitoksistamme tutkimukseen osallistui 19 laitosta, ja vastauksia saatiin kaikkiaan 337 kappaletta yhteensä 11 laitoksesta. Vastaajat edustivat perusjoukko niin työtehtävän, iän, sukupuolen kuin äidinkielenkin mukaan. Runsaalla avointen vastausten määrällä tutkimukseen saatiin myös laadullista syvyyttä. Avoimissa vastauksissa oli tunnistettavissa valtava määrä kokemusta, ja vastaajien halu alan kehittämiseksi. Vastauksista saadut konkreettiset kehittämisehdotukset olivat selkeä viesti asian esille nostamisen tärkeydestä.
Keskeisimmäksi syrjinnän kokemuksen aiheeksi nousi mielipide. Ikäsyrjintä nousi kyselyssä toiseksi ja osoittautui kokonaisuudessaan varsin monitahoiseksi kysymykseksi, sillä ikäsyrjintää kokivat sekä nuoret että vanhat vastaajat. Kieli tai sukupuoli ei noussut selvityksessä merkittäväksi, mutta tarkempi tarkastelu osoitti, että alalla sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat kokeneet enemmän sukupuolista syrjintää kuin muut vastaajat. Kielivähemmistöissä vastaavaa ilmiötä ei ollut havaittavissa, mutta kielelliseen syrjintään liittyi huomattavia alueellisia eroja kaksikielisten ja yksikielisten pelastustoimialueiden välillä. Tutkimuksen taustatiedoissa ei kysytty uskontoa tai seksuaalista suuntautumista koskevia tietoja niiden henkilökohtaisuuden vuoksi, joten aivan samanlaista vertailua näille ryhmille ei voitu suorittaa.
Tulosten perusteella tehtiin käyttäytymistaloustieteeseen perustuvat kehittämisehdotukset, joita annettiin viisi. Tutkimuksen edetessä havaittiin, että tunteiden vaikutus päätöksenteossamme ja siihen liittyvät päätöksenteon ilmiöt olivat vahvasti nähtävissä yhdenvertaisuuskokemuksissa. Kehittämisehdotukset liittyvätkin voimakkaasti tunteiden johtamisen kenttään.
Työ toteutettiin kolmivaiheisena: Ensimmäisessä vaiheessa pelastuslaitoksiin välitettiin kyselytutkimus yhdenvertaisuuskokemuksista. Toinen vaihe piti sisällään laitosten yhdenvertaisuussuunnitelmien tilanteen kartoituksen. Kolmannessa vaiheessa analysoitiin kyselyn perusteella esiin tulleista syrjintäkokemuksista mahdollisesti tunnistettavia päätöksenteon ilmiöihin liittyviä yhteyksiä. Näiden perusteella annettiin käyttäytymistaloustieteeseen pohjaavia kehittämisehdotuksia. Työssä käytettiin määritelminä yhdenvertaisuuslain mukaisia määritelmiä syrjintäperusteiden suhteen.
Pelastuslaitoksistamme tutkimukseen osallistui 19 laitosta, ja vastauksia saatiin kaikkiaan 337 kappaletta yhteensä 11 laitoksesta. Vastaajat edustivat perusjoukko niin työtehtävän, iän, sukupuolen kuin äidinkielenkin mukaan. Runsaalla avointen vastausten määrällä tutkimukseen saatiin myös laadullista syvyyttä. Avoimissa vastauksissa oli tunnistettavissa valtava määrä kokemusta, ja vastaajien halu alan kehittämiseksi. Vastauksista saadut konkreettiset kehittämisehdotukset olivat selkeä viesti asian esille nostamisen tärkeydestä.
Keskeisimmäksi syrjinnän kokemuksen aiheeksi nousi mielipide. Ikäsyrjintä nousi kyselyssä toiseksi ja osoittautui kokonaisuudessaan varsin monitahoiseksi kysymykseksi, sillä ikäsyrjintää kokivat sekä nuoret että vanhat vastaajat. Kieli tai sukupuoli ei noussut selvityksessä merkittäväksi, mutta tarkempi tarkastelu osoitti, että alalla sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat kokeneet enemmän sukupuolista syrjintää kuin muut vastaajat. Kielivähemmistöissä vastaavaa ilmiötä ei ollut havaittavissa, mutta kielelliseen syrjintään liittyi huomattavia alueellisia eroja kaksikielisten ja yksikielisten pelastustoimialueiden välillä. Tutkimuksen taustatiedoissa ei kysytty uskontoa tai seksuaalista suuntautumista koskevia tietoja niiden henkilökohtaisuuden vuoksi, joten aivan samanlaista vertailua näille ryhmille ei voitu suorittaa.
Tulosten perusteella tehtiin käyttäytymistaloustieteeseen perustuvat kehittämisehdotukset, joita annettiin viisi. Tutkimuksen edetessä havaittiin, että tunteiden vaikutus päätöksenteossamme ja siihen liittyvät päätöksenteon ilmiöt olivat vahvasti nähtävissä yhdenvertaisuuskokemuksissa. Kehittämisehdotukset liittyvätkin voimakkaasti tunteiden johtamisen kenttään.