Mitä kuhmolaisille 6 - 10-vuotiaille lapsille kuuluu?
Koistinen, Tiina; Pulkkinen, Minna; Töyrylä, Päivi (2020)
Koistinen, Tiina
Pulkkinen, Minna
Töyrylä, Päivi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413211
Tiivistelmä
Lapsuuden ja nuoruuden elinolot, opitut tavat ja terveystottumukset luovat perustan aikuisiän hyvinvoinnille. Lapsen tukeminen ja panostaminen lapsen kehitykseen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, pärjäämiseen elämässä ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Hyvinvointi Suomessa on kehittynyt hyvään suuntaan sosiaalisten suhteiden, turvallisuuden ja elämänlaadun osalta. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttää voimavarojen suuntaamista alueille, missä erot ovat suurimmat, kuten Kainuun maakunnissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kuhmolaisten 6 – 10-vuotiaiden lasten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli saada tietoa lasten hyvinvoinnista heidän omasta näkökulmastaan. Toimeksiantajana oli Kuhmon kaupunki ja se voi hyödyntää saatua tietoa lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja lapsille suunnattujen toimintojen kehittämiseen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Hyvinvointikysely toteutettiin kuhmolaisille 6 – 10-vuotiaille lapsille. Kyselyyn vastasi 281 lasta Kuhmon eri alakouluilta ja päiväkodin esiopetuksesta. Vastaukset kerättiin Webropol Surveys -ohjelmaan tehdyllä sähköisellä kyselylomakkeella. Osa lapsista haastateltiin ja suurin osa vastasi kyselyyn itsenäisesti koulupäivän aikana. Kysely sisälsi 40 kysymystä, joista osa oli strukturoituja ja osa avoimia kysymyksiä. Ohjelma analysoi strukturoitujen kysymysten vastaukset ja opinnäytetyön tekijät käyttivät sisällön analyysiä avointen kysymysten analysointiin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kuhmolaiset 6 – 10-vuotiaat lapset voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä Kuhmossa. 94% lapsista koki olevansa onnellisia. Kuhmolaisilla lapsilla on enemmän sisaruksia kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Lähes kaikilla oli vähintään yksi läheinen ihminen, ja perheen merkitys nousi vastauksissa vahvasti esille. Suurimmalla osalla lapsista oli myös jokin harrastus ja vähintään yksi kaveri. Nämä asiat vaikuttavat lapsen kokemaan hyvinvointiin positiivisella tavalla.
Kuhmon kaupunki voi hyödyntää kyselylomaketta toistamalla tutkimusta säännöllisin väliajoin tai muokkaamalla kyselylomaketta haluamallaan tavalla tarpeitaan vastaavaksi. Kaupunki saa tällöin ajantasaista tietoa kuhmolaisten lasten hyvinvoinnista ja voi kehittää Kuhmoa sekä Kuhmon palveluja edelleen. Jatkotutkimuksena hyvinvointikyselyä voisi soveltaa ja muokata erityislasten tarpeisiin sopivaksi ja toteuttaa hyvinvointikyselyn myös heille, jotta saataisiin kaikkien lasten ääni kuuluviin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kuhmolaisten 6 – 10-vuotiaiden lasten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli saada tietoa lasten hyvinvoinnista heidän omasta näkökulmastaan. Toimeksiantajana oli Kuhmon kaupunki ja se voi hyödyntää saatua tietoa lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja lapsille suunnattujen toimintojen kehittämiseen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Hyvinvointikysely toteutettiin kuhmolaisille 6 – 10-vuotiaille lapsille. Kyselyyn vastasi 281 lasta Kuhmon eri alakouluilta ja päiväkodin esiopetuksesta. Vastaukset kerättiin Webropol Surveys -ohjelmaan tehdyllä sähköisellä kyselylomakkeella. Osa lapsista haastateltiin ja suurin osa vastasi kyselyyn itsenäisesti koulupäivän aikana. Kysely sisälsi 40 kysymystä, joista osa oli strukturoituja ja osa avoimia kysymyksiä. Ohjelma analysoi strukturoitujen kysymysten vastaukset ja opinnäytetyön tekijät käyttivät sisällön analyysiä avointen kysymysten analysointiin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kuhmolaiset 6 – 10-vuotiaat lapset voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä Kuhmossa. 94% lapsista koki olevansa onnellisia. Kuhmolaisilla lapsilla on enemmän sisaruksia kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Lähes kaikilla oli vähintään yksi läheinen ihminen, ja perheen merkitys nousi vastauksissa vahvasti esille. Suurimmalla osalla lapsista oli myös jokin harrastus ja vähintään yksi kaveri. Nämä asiat vaikuttavat lapsen kokemaan hyvinvointiin positiivisella tavalla.
Kuhmon kaupunki voi hyödyntää kyselylomaketta toistamalla tutkimusta säännöllisin väliajoin tai muokkaamalla kyselylomaketta haluamallaan tavalla tarpeitaan vastaavaksi. Kaupunki saa tällöin ajantasaista tietoa kuhmolaisten lasten hyvinvoinnista ja voi kehittää Kuhmoa sekä Kuhmon palveluja edelleen. Jatkotutkimuksena hyvinvointikyselyä voisi soveltaa ja muokata erityislasten tarpeisiin sopivaksi ja toteuttaa hyvinvointikyselyn myös heille, jotta saataisiin kaikkien lasten ääni kuuluviin.