NORSU TILANNEPAIKALLA : Ensihoitajien ja kenttäjohtajien kokemuksia defusing-istunnoista
Leinonen, Laura (2020)
Leinonen, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052313157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052313157
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ensihoitajien ja kenttäjohtajien työperäisen henkisen kuormittuneisuuden ilmenemismuotoja ja kertoa heidän kokemuksistaan defusing-istunnoista. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ensihoitotyön henkisen kuormittavuuden ulottuvuuksista ja auttaa ensihoitajia ja kenttäjohtajia tunnistamaan sen ilmenemismuotoja sekä tuottaa tietoa defusing-metodin soveltuvuudesta henkisen kuormittuneisuuden purkamisesta ensihoitajille ja kenttäjohtajille. Tämä auttaa ymmärtämään ensiauttajien henkisen huollon merkitystä työkyvylle ja hyvinvoinnille sekä painottaa puhumisen kulttuurin merkityksestä ensihoito-työssä jaksamisessa.
Tämä kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin (Eksoten) ensihoitajien ja kenttäjohtajien kokemuksien pohjalta. Kymmenen yksilöhaastattelua toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Empiirinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Henkinen kuormittuneisuus ilmenee ensihoitajilla ja kenttäjohtajilla vapaa-ajalla unen ja vireystason häiriöinä, vetäytyneisyytenä, fyysisinä oireina ja mielialan muutoksina. Työssä henkinen kuormittuneisuus ilmenee ensihoitajilla ja kenttäjohtajilla vireystason muutoksina, tunnereagointina ja uupumisena. Ensihoitajien ja kenttäjohtajien kokemukset defusing-istunnoista lisäsivät yhteisöllisyyden tunnetta tiivistämällä työyhteisöä ja kokemalla vertaistuki merkitykselliseksi. Defusing-istunnot koettiin huoltavan työelämän taitoja, pitävän yllä työkykyisyyttä ja opettavan puhumaan tunteista. Koska istunto aktivoi tunteita, auttoi kokonaiskuvan muodostamisessa ja helpotti kuormittavan tehtävän tuomaa tunnelatausta, ensihoitajat ja kenttäjohtajat kokivat, että defusing-istunnot helpottivat yksilön prosessointia näillä keinoin.
Defusing on soveltuva työväline äkillisen työperäisen henkisen kuormituksen purkuun ensihoidossa ja auttaa yksilötasolla kuin työyhteisötasolla ensihoitajia ja kenttäjohtajia purkamaan ja selviytymään henkisesti kuormittavan tilanteen jälkeen ja säilyttämään työkykyisyyden vaativassa työkuvassaan.
Tämä kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin (Eksoten) ensihoitajien ja kenttäjohtajien kokemuksien pohjalta. Kymmenen yksilöhaastattelua toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Empiirinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Henkinen kuormittuneisuus ilmenee ensihoitajilla ja kenttäjohtajilla vapaa-ajalla unen ja vireystason häiriöinä, vetäytyneisyytenä, fyysisinä oireina ja mielialan muutoksina. Työssä henkinen kuormittuneisuus ilmenee ensihoitajilla ja kenttäjohtajilla vireystason muutoksina, tunnereagointina ja uupumisena. Ensihoitajien ja kenttäjohtajien kokemukset defusing-istunnoista lisäsivät yhteisöllisyyden tunnetta tiivistämällä työyhteisöä ja kokemalla vertaistuki merkitykselliseksi. Defusing-istunnot koettiin huoltavan työelämän taitoja, pitävän yllä työkykyisyyttä ja opettavan puhumaan tunteista. Koska istunto aktivoi tunteita, auttoi kokonaiskuvan muodostamisessa ja helpotti kuormittavan tehtävän tuomaa tunnelatausta, ensihoitajat ja kenttäjohtajat kokivat, että defusing-istunnot helpottivat yksilön prosessointia näillä keinoin.
Defusing on soveltuva työväline äkillisen työperäisen henkisen kuormituksen purkuun ensihoidossa ja auttaa yksilötasolla kuin työyhteisötasolla ensihoitajia ja kenttäjohtajia purkamaan ja selviytymään henkisesti kuormittavan tilanteen jälkeen ja säilyttämään työkykyisyyden vaativassa työkuvassaan.