Työntekijäymmärryksestä kohti organisaation kehittämistä. Muotoiluetnografinen toimintatutkimus puutavarankuljetusyrityksessä.
Kämäräinen, Heini (2020)
Kämäräinen, Heini
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012509
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön ytimenä on organisaation kehittämisprojekti pienelle (johtaja ja
yhdeksän työntekijää) puutavarankuljetusalan yritykselle. Lähestymistapana on
muotoiluetnografinen toimintatutkimus ja työ on tehty palvelumuotoilun alalle. Työssä on
kunnioitettu palvelumuotoilun periaatteita ja sovellettu palvelumuotoilua verrattain uudella
tavalla: teknisen alan organisaation sisäisessä kehittämisessä.
Tutkimusongelmina työssä ovat 1) Työntekijäymmärryksen kasvattaminen
kohdeorganisaatiossa palvelumuotoilun periaatteita hyödyntäen ja 2) esimiestyön
kehittäminen kohdeorganisaatiossa työntekijäymmärrystä hyödyntäen. Opinnäytetyön
teoreettinen viitekehys muodostuu seuraavista käsitteistä: palvelumuotoilu,
työntekijäymmärrys, etnografia sekä toimintatutkimus. Käytetyt menetelmät kumpuavat
etnografian, palvelumuotoilun ja organisaatiopsykologian perinteestä: päivä elämässä
-menetelmä, puolistrukturoitu teemahaastattelu, yhdessä kehittäminen ja valmentava
keskustelu. Tulosten visualisoinnin keinoja ovat olleet työntekijäprofiilit, VHMU-analyysi,
pomon muistilista ja valokuvataide.
Tuloksina havaittiin, että työntekijäymmärrykseen perustuva lähestymistapa toimii
erinomaisesti sekä sellaisenaan henkilöstöjohtamisen kehittämisen toimenpiteenä, että
kehittämistoimien pohjana. Päivä elämässä -työpäiviltä sekä haastatteluista selvisi, että
yrityksessä on jaettuja näkemyksiä kehittämisen kohteista. Erilaiset persoonat on esitetty
työntekijäprofiileissa, jotka on suunniteltu tuoreella tavalla ulottuvuuksien muodossa.
Kokonaisuudessaan johtajan työpanoksen kohdentaminen ja rajaaminen nousi tuloksissa
keskiöön: aikaa ja panosta vaaditaan itse johtamistyöhön nykyistä enemmän.
Esimiestyön kehittämiseksi pidettiin valmentavia keskusteluja johtajan ja kehittäjän välillä.
Lisäksi VHMU-analyysi ja pomon muistilista toimivat esimiestyötä ohjaavina elementteinä.
Vaan lopulta muutoksen toimeenpano jää yrityksen vastuulle, ja tämän kehittämisprojektin
yksi tärkeä tavoite on ollut tukea siinä mahdollisimman hyvin.
yhdeksän työntekijää) puutavarankuljetusalan yritykselle. Lähestymistapana on
muotoiluetnografinen toimintatutkimus ja työ on tehty palvelumuotoilun alalle. Työssä on
kunnioitettu palvelumuotoilun periaatteita ja sovellettu palvelumuotoilua verrattain uudella
tavalla: teknisen alan organisaation sisäisessä kehittämisessä.
Tutkimusongelmina työssä ovat 1) Työntekijäymmärryksen kasvattaminen
kohdeorganisaatiossa palvelumuotoilun periaatteita hyödyntäen ja 2) esimiestyön
kehittäminen kohdeorganisaatiossa työntekijäymmärrystä hyödyntäen. Opinnäytetyön
teoreettinen viitekehys muodostuu seuraavista käsitteistä: palvelumuotoilu,
työntekijäymmärrys, etnografia sekä toimintatutkimus. Käytetyt menetelmät kumpuavat
etnografian, palvelumuotoilun ja organisaatiopsykologian perinteestä: päivä elämässä
-menetelmä, puolistrukturoitu teemahaastattelu, yhdessä kehittäminen ja valmentava
keskustelu. Tulosten visualisoinnin keinoja ovat olleet työntekijäprofiilit, VHMU-analyysi,
pomon muistilista ja valokuvataide.
Tuloksina havaittiin, että työntekijäymmärrykseen perustuva lähestymistapa toimii
erinomaisesti sekä sellaisenaan henkilöstöjohtamisen kehittämisen toimenpiteenä, että
kehittämistoimien pohjana. Päivä elämässä -työpäiviltä sekä haastatteluista selvisi, että
yrityksessä on jaettuja näkemyksiä kehittämisen kohteista. Erilaiset persoonat on esitetty
työntekijäprofiileissa, jotka on suunniteltu tuoreella tavalla ulottuvuuksien muodossa.
Kokonaisuudessaan johtajan työpanoksen kohdentaminen ja rajaaminen nousi tuloksissa
keskiöön: aikaa ja panosta vaaditaan itse johtamistyöhön nykyistä enemmän.
Esimiestyön kehittämiseksi pidettiin valmentavia keskusteluja johtajan ja kehittäjän välillä.
Lisäksi VHMU-analyysi ja pomon muistilista toimivat esimiestyötä ohjaavina elementteinä.
Vaan lopulta muutoksen toimeenpano jää yrityksen vastuulle, ja tämän kehittämisprojektin
yksi tärkeä tavoite on ollut tukea siinä mahdollisimman hyvin.