Me mennään muskariin : Varhaisiän musiikinopetusta erityistarpeisille lapsille
Anthoni, Rosa-Lia (2020)
Anthoni, Rosa-Lia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912202
Tiivistelmä
Kehitän opinnäytetyössäni musiikkileikkikouluopetusta tarjoamalla erityistarpeisille lapsille heidän omista tarpeistaan kumpuavaa varhaisiän musiikinopetusta. Pohdin omaa ikäryhmäänsä hitaammin ja heikommin oppivien alle kouluikäisten lasten opetusta ja sitä, mitä tukitoimia he tarvitsevat. Tarkoituksenani on kehittää erityistarpeisten lasten musiikkileikkikouluopetusta Suomessa, sekä auttaa muita varhaisiän musiikinopettajia aloittamaan erityisopetus osana omaa opetustaan. Erityistarpeisten lasten omat musiikkileikkikouluryhmät lisäävät inkluusiota ja mahdollistavat erityislasten korkeatasoisen musiikin opetuksen saamisen musiikkioppilaitoksessa.
Opetushallituksen Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa 2017 todetaan, että erityistarpeiset oppilaat, joko muita heikommat ja myös erityislahjakkuudet, tulee huomioida yksilöinä heille parhaan opetussuunnitelman ja opintokokonaisuuden luomiseksi. Viimeisimpien aivotutkimusten mukaan (Huotilainen 2019) aktiivinen musiikkileikkikoulutoiminta kehittää aivojen kuulotoimintoja ja kielellisiä- sekä tarkkaavaisuustoimintoja nopeammin kuin niillä lapsilla, jotka eivät pääse osallistumaan musiikkitoimintaan. Erityisesti oppimisvaikeuksia ja kielellisiä ongelmia omaavat lapset hyötyvät laadukkaasta varhaisiän musiikinopetuksesta.
Toteutin tutkimuksen opettamalla 4-6-vuotiaiden erityistarpeisten lasten musiikkileikkikouluryhmää ja kokoamalla ryhmän tarpeita vastaavaa vuorovaikutusta, oppimista ja kommunikaatiota tukevaa tietoa ja opetusmateriaalia. Keräsin aineistoa tutkimusta varten osallistumalla toimintaan ja havainnoimalla. Haastattelin vanhempia ja täytin tutkimuspäiväkirjaa. Projektissani on näin ollen piirteitä sekä tapaustutkimuksesta että autoetnografisesta tutkimuksesta.
Huomasin, että erityistarpeiset lapset hyötyvät erityisesti juuri heille yksilöllisesti suunnitellusta, selkeästä, strukturoidusta opetuksesta. Tukiviittomat, kuvatuki, toistot ja tunnilla tapahtuvien toimintojen samana pysyvä järjestys edesauttavat erityislapsia oppimisessa. Erityistarpeisia lapsia opetettaessa varhaisiän musiikinopetus ei poikkea tavanomaisesti kehittyvien lasten opettamisesta aiheiltaan, sisällöltään tai tavoitteiltaan mutta tavoitteet tulee asettaa ryhmän lasten mahdollisuuksiin sopiviksi. Opinnäytetyöni tarjoaa musiikkipedagogeille informaatiota, tukea ja toimintavinkkejä, tuntisuunnitelmia, tietoa, välineitä ja materiaalia erityistarpeisten lasten musiikinopetukseen.
Opetushallituksen Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa 2017 todetaan, että erityistarpeiset oppilaat, joko muita heikommat ja myös erityislahjakkuudet, tulee huomioida yksilöinä heille parhaan opetussuunnitelman ja opintokokonaisuuden luomiseksi. Viimeisimpien aivotutkimusten mukaan (Huotilainen 2019) aktiivinen musiikkileikkikoulutoiminta kehittää aivojen kuulotoimintoja ja kielellisiä- sekä tarkkaavaisuustoimintoja nopeammin kuin niillä lapsilla, jotka eivät pääse osallistumaan musiikkitoimintaan. Erityisesti oppimisvaikeuksia ja kielellisiä ongelmia omaavat lapset hyötyvät laadukkaasta varhaisiän musiikinopetuksesta.
Toteutin tutkimuksen opettamalla 4-6-vuotiaiden erityistarpeisten lasten musiikkileikkikouluryhmää ja kokoamalla ryhmän tarpeita vastaavaa vuorovaikutusta, oppimista ja kommunikaatiota tukevaa tietoa ja opetusmateriaalia. Keräsin aineistoa tutkimusta varten osallistumalla toimintaan ja havainnoimalla. Haastattelin vanhempia ja täytin tutkimuspäiväkirjaa. Projektissani on näin ollen piirteitä sekä tapaustutkimuksesta että autoetnografisesta tutkimuksesta.
Huomasin, että erityistarpeiset lapset hyötyvät erityisesti juuri heille yksilöllisesti suunnitellusta, selkeästä, strukturoidusta opetuksesta. Tukiviittomat, kuvatuki, toistot ja tunnilla tapahtuvien toimintojen samana pysyvä järjestys edesauttavat erityislapsia oppimisessa. Erityistarpeisia lapsia opetettaessa varhaisiän musiikinopetus ei poikkea tavanomaisesti kehittyvien lasten opettamisesta aiheiltaan, sisällöltään tai tavoitteiltaan mutta tavoitteet tulee asettaa ryhmän lasten mahdollisuuksiin sopiviksi. Opinnäytetyöni tarjoaa musiikkipedagogeille informaatiota, tukea ja toimintavinkkejä, tuntisuunnitelmia, tietoa, välineitä ja materiaalia erityistarpeisten lasten musiikinopetukseen.