Siirreltävien elementtirakennusten rakennusprosessien kehittäminen
Kuosmanen, Eero (2020)
Kuosmanen, Eero
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051611811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051611811
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli kehittää Staran korjausrakentamisen toimintaa pääurakoitsijana Helsingin kaupungin paviljonkirakennushankkeissa. Tavoitteena oli löytää hankkeissa ilmeneviä ongelmia, selvittää niiden syyt sekä löytää ratkaisumalleja. Tavoitteena oli myös kehittää Staralle prosessikaaviomalli ohjaamaan yksikön työnjohtajia tehokkaampaan työnjohtamiseen tulevaisuuden hankkeissa.
Tavoitteiden saavuttamiseksi laadittiin internet kysely selvittämään yleistä näkemystä nykytilanteesta sekä haastateltiin hankeorganisaation jäseniä. Lisäksi seurattiin käynnissä olevan paviljonkihankkeen maanrakennusvaihetta ja tehtiin kenttätutkimuksia työmaalla.
Näitä tutkimuskeinoja käyttäen huomattiin, että vaikkakin paviljonkirakentamisen hanke on kevyempi kuin kiinteän rakennuksen, niin kaupungin 13 kuukauden hankeaika ei ole riittävä nykyisillä menetelmillään. Rakennuttajat saavat päätöksen tarpeesta liian myöhään verrattuna ajankohtaan, jolloin rakennus tulisi saada käyttöön. Tämä näkyy puutteellisena hankesuunnitteluna sekä epärealistisina suunnittelu- ja toteutusaikatauluina. Edellä mainituista syistä johtuva jatkuva kiireellisyys sekä useat samanaikaiset työkohteet heikentävät suunnittelun ja sitä kautta toteutuksen laadukkuutta.
Havaittuja kehityskohtia on tarpeen parempi ennakointi, rakennusvalvonnan lupa-asioiden tarkempi selvittäminen hankeorganisaatiossa sekä organisaation sisäisen tiedon kulun parantaminen. Näitä kehittävillä toimilla saataisiin hankeaikaa pidennettyä, tietojen kulkua nopeutettua ja sitä kautta parannettua suunnittelu ja toteutus mahdollisuuksia.
Työn tuloksena syntyi prosessikaavio pääurakoitsijan kannalta tärkeistä hankevaiheista sekä nykytilaselvitys paviljonkihankkeiden ongelmakohdista.
Tavoitteiden saavuttamiseksi laadittiin internet kysely selvittämään yleistä näkemystä nykytilanteesta sekä haastateltiin hankeorganisaation jäseniä. Lisäksi seurattiin käynnissä olevan paviljonkihankkeen maanrakennusvaihetta ja tehtiin kenttätutkimuksia työmaalla.
Näitä tutkimuskeinoja käyttäen huomattiin, että vaikkakin paviljonkirakentamisen hanke on kevyempi kuin kiinteän rakennuksen, niin kaupungin 13 kuukauden hankeaika ei ole riittävä nykyisillä menetelmillään. Rakennuttajat saavat päätöksen tarpeesta liian myöhään verrattuna ajankohtaan, jolloin rakennus tulisi saada käyttöön. Tämä näkyy puutteellisena hankesuunnitteluna sekä epärealistisina suunnittelu- ja toteutusaikatauluina. Edellä mainituista syistä johtuva jatkuva kiireellisyys sekä useat samanaikaiset työkohteet heikentävät suunnittelun ja sitä kautta toteutuksen laadukkuutta.
Havaittuja kehityskohtia on tarpeen parempi ennakointi, rakennusvalvonnan lupa-asioiden tarkempi selvittäminen hankeorganisaatiossa sekä organisaation sisäisen tiedon kulun parantaminen. Näitä kehittävillä toimilla saataisiin hankeaikaa pidennettyä, tietojen kulkua nopeutettua ja sitä kautta parannettua suunnittelu ja toteutus mahdollisuuksia.
Työn tuloksena syntyi prosessikaavio pääurakoitsijan kannalta tärkeistä hankevaiheista sekä nykytilaselvitys paviljonkihankkeiden ongelmakohdista.