Eläinten hyvinvoinnin parantaminen kombinavetassa : Case Holstilan maatila
Holmström, Markus (2020)
Holmström, Markus
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511620
Tiivistelmä
Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 maatiloja oli 100 000. Näistä joka toisella oli kotieläimiä, ja tilojen keskikoko oli 22 hehtaaria. Vuonna 2018 maatiloja oli jäljellä enää 49 500, ja tilojen keskikoko oli 48 hehtaaria. Vuonna 2018 tilojen määrä oli 990 vähemmän kuin vuonna 2017. Tilojen lukumäärä jatkaa yhä vähentymistä, ja tilojen koko kasvaa vuosi vuodelta. Uusia navettarakennuksia rakennettaessa on alettu kiinnittämään paljon huomiota myös eläinten hyvinvointiin.
Suurin osa lypsykarjanavetoista on yhä parsinavetoita, mutta uudet navetat ovat poikkeuksetta pihattonavetoita. Pihattonavetat ovat eläinmäärältään parsinavetoita suurempia. Parsinavetassa oli vuonna 2012 keskimäärin 23 lehmää, kun taas pihattonavetan keskilehmäluku oli samana vuonna 52. Maidontuotantotilan kannattavuus ja maksuvalmius perustuu maidontuotantoon, ja sen takia eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit ovat tärkeitä tilan tulevaisuuden kannalta. Eläinten hyvinvoinnin määrittäminen on erittäin vaikeaa, sillä ei ole olemassa yhtä hyvää keinoa parantaa hyvinvointia, koska lehmien hyvinvointi koostuu monista pienistä asioista
Opinnäytetyö oli toiminnallinen tutkimus ja työn tilaaja oli 60 lehmän maidontuotantotila Pohjois-Savosta. Työn tavoitteena oli etsiä käytännön ratkaisuja, joilla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia ja siten lisätä tilan tuotannon kannattavuutta. Hyvinvoiva lehmä sairastaa vähemmän ja näin ollen tuottaa enemmän maitoa. Holstilan maatilan navetta on tyypiltään kombinavetta, eläimet ovat suurimman osan päivästä parsissa ja käyvät lypsettävänä lypsyasemalla kaksi kertaa päivässä.
Opinnäytetyön aikana tutustuttiin case tilan navettaan ja etsittiin kohtia, jotka vaikuttivat eläinten hyvinvointiin negatiivisesti. Työn tuloksena parannettavaa löytyi ilmanvaihdon, valon, tilan ja levon osalta. Suurin parannuskohde navetassa olisi parsirakenteiden uudelleen rakentaminen eläimille paremmin sopiviksi. Uusissa parsissa lehmillä olisi enemmän tilaa maata, jolloin ne pystyisivät menemään makuulle ja nousemaan ylös luonnollisemmin kuin nykyisissä parsissa.
Työssä löydettyjä tuloksia case tila pystyy hyödyntämään, pohtiessaan kuinka eläinten hyvinvointia voidaan parantaa ja maidontuotosta saadaan hieman lisättyä. Esimerkiksi navetan valaistuksen muuttaminen ohjattuun led valaistukseen voi lisätä lehmien maidontuotosta 5–10 %. Nykyisellä keskituotoksella 10 300 kg vuodessa tämä tarkoittaisi noin 500–1000 kg maitoa vuodessa enemmän lehmää kohden. Case tilalla on halu parantaa eläinten hyvinvointia koska hyvinvoiva lehmä sairastaa vähemmän ja näin ollen tuottaa enemmän maitoa.
Suurin osa lypsykarjanavetoista on yhä parsinavetoita, mutta uudet navetat ovat poikkeuksetta pihattonavetoita. Pihattonavetat ovat eläinmäärältään parsinavetoita suurempia. Parsinavetassa oli vuonna 2012 keskimäärin 23 lehmää, kun taas pihattonavetan keskilehmäluku oli samana vuonna 52. Maidontuotantotilan kannattavuus ja maksuvalmius perustuu maidontuotantoon, ja sen takia eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit ovat tärkeitä tilan tulevaisuuden kannalta. Eläinten hyvinvoinnin määrittäminen on erittäin vaikeaa, sillä ei ole olemassa yhtä hyvää keinoa parantaa hyvinvointia, koska lehmien hyvinvointi koostuu monista pienistä asioista
Opinnäytetyö oli toiminnallinen tutkimus ja työn tilaaja oli 60 lehmän maidontuotantotila Pohjois-Savosta. Työn tavoitteena oli etsiä käytännön ratkaisuja, joilla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia ja siten lisätä tilan tuotannon kannattavuutta. Hyvinvoiva lehmä sairastaa vähemmän ja näin ollen tuottaa enemmän maitoa. Holstilan maatilan navetta on tyypiltään kombinavetta, eläimet ovat suurimman osan päivästä parsissa ja käyvät lypsettävänä lypsyasemalla kaksi kertaa päivässä.
Opinnäytetyön aikana tutustuttiin case tilan navettaan ja etsittiin kohtia, jotka vaikuttivat eläinten hyvinvointiin negatiivisesti. Työn tuloksena parannettavaa löytyi ilmanvaihdon, valon, tilan ja levon osalta. Suurin parannuskohde navetassa olisi parsirakenteiden uudelleen rakentaminen eläimille paremmin sopiviksi. Uusissa parsissa lehmillä olisi enemmän tilaa maata, jolloin ne pystyisivät menemään makuulle ja nousemaan ylös luonnollisemmin kuin nykyisissä parsissa.
Työssä löydettyjä tuloksia case tila pystyy hyödyntämään, pohtiessaan kuinka eläinten hyvinvointia voidaan parantaa ja maidontuotosta saadaan hieman lisättyä. Esimerkiksi navetan valaistuksen muuttaminen ohjattuun led valaistukseen voi lisätä lehmien maidontuotosta 5–10 %. Nykyisellä keskituotoksella 10 300 kg vuodessa tämä tarkoittaisi noin 500–1000 kg maitoa vuodessa enemmän lehmää kohden. Case tilalla on halu parantaa eläinten hyvinvointia koska hyvinvoiva lehmä sairastaa vähemmän ja näin ollen tuottaa enemmän maitoa.