Liikunnan- ja terveystiedonopettajien paikallistoiminnan kehittäminen
Apajalahti, Tiina (2020)
Apajalahti, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149095
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana on Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry. Kyseessä on pedagoginen aineopettajajärjestö, jonka jäseniä ovat liikuntaa- ja/tai terveystietoa opettavat opettajat.
Tässä opinnäytetyössä tukeudutaan aikaisempaan kansalaisjärjestöjä käsittelevään tutkimustietoon ja sosiaalipedagogiseen ajatteluun. Työssä käytetään laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa sekä aineiston hankinnassa että analysoinnissa. Kehittämistyö pohjautuu Toikko & Rantasen (2009) ajatuksiin tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta.
Opinnäytetyössä etsitään keinoja kehittää paikallisten liikunnan- ja terveystiedonopettajien kerhojen toimintaa, aktivoida passiivisesti toimivia kerhoja sekä perustaa uusia kerhoja / vapaamuotoisempaa paikallista toimintaa. Kehittämistyön tulosten pohjalta työstetään kerhotoimijan opas.
Tämä kehittämistyö hyödyntää tilaajan lisäksi myös muita aineopettajajärjestöjä sekä muita yhdistyksiä, joilla on tarvetta kehittää paikallistoimintaa. Työ kiinnittyy vahvasti myös yhteisöpedagogin työkenttään, valmentaahan yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -tutkinto toimimaan vaativissa yhteisöjen kehittämistehtävissä.
Aineistoina tässä kehittämistyössä käytetään sekä olemassa olevia (kerhojen toimintakertomukset ja paikallisen liikunnan- ja terveystiedonopettajien toiminnan ja yhteistyön nykytilan arviointikyselyn tulokset) että eri menetelmillä saatuja. Kyselytutkimuksella ja työpajatyöskentelyllä kerättiin varsinainen aineisto. Kyselytutkimus toteutettiin jo toimivien kerhojen jäsenille ja lisäksi jäsenille, joiden alueella ei ole toimivaa kerhoa. Kyselytutkimuksen jälkeen toteutettiin erillinen työpajatyöskentely paikallisten kerhojen edustajille. Tutkimusprosessi eteni vaihe vaiheelta ja jokainen vaihe antoi eväitä seuraavan vaiheen työstämiseen. Olemassa olevat aineistot ohjasivat tutkimuskysymysten muotoilua ja tutkimuskyselyn tekemistä. Kyselyn analysointi auttoi valitsemaan ja teemoittamaan työpajassa käsiteltävät aiheet.
Tärkeimpänä tuloksena työstä nousi esiin, että kiinnostusta paikalliseen toimintaan on myös niillä, jotka eivät ole vielä osallistuneet tai heidän alueellaan ei ole ollut toimintaa. Kaikki jäsenet eivät ole edes tietoisia, onko heidän alueellaan paikallista toimintaa. Tietoisuutta paikallisen toiminnan olemassaolosta tulee siis lisätä ja saada toimintaa myös uusille alueille. Liiton tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, miten varmistetaan, että kerhojen jäsenet ovat myös liiton jäseniä. Lisäksi tulee pohtia, olisiko LIITO:n ja kerhojen organisoitumista ja jäsenyyksiä syytä järjestää eri tavalla. Terveystiedon opettajat kokivat, että heille ei ollut tarpeeksi toimintaa ja tämä tulee huomioida kerhotoiminnan kehittämisessä. Jäsenkunta on myös heterogeeninen sen suhteen, millä asteella kukin koulussa opettaa ja tämä tulee huomioida tarkemmin myös kerhon toiminnassa. LIITO:n tulee jatkaa jo olemassa olevia kerhotapaamisia säännöllisesti ja niiden sisältöä tulee kehittää. Myös paikallisten miniopintopäivien jatkaminen on tärkeää ja niitä tulee järjestää myös uusilla alueilla.
Opinnäytetyön tulokset antavat hyvät lähtökohdat myös kerhotoimijan oppaan tekemiseen. Oppaaseen kerätään toimivia vinkkejä ja ideoita muuan muassa kerhon taloudenhoidosta, hallituksen toiminnasta, toiminnan suunnittelusta, viestinnästä, koulutuksista ja vapaa-ajantoiminnasta. Oppaassa annetaan ideoita myös paikalliseen vaikuttamistyöhön, yhteistyöhön eri tahojen kanssa ja jäsenten sekä luottamushenkilöiden hankintaan. Myös muut paikallistoimintaansa kehittävät järjestöt voivat hyödyntää opasta ja opinnäytetyötä kehittämistyön tukena.
Tässä opinnäytetyössä tukeudutaan aikaisempaan kansalaisjärjestöjä käsittelevään tutkimustietoon ja sosiaalipedagogiseen ajatteluun. Työssä käytetään laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa sekä aineiston hankinnassa että analysoinnissa. Kehittämistyö pohjautuu Toikko & Rantasen (2009) ajatuksiin tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta.
Opinnäytetyössä etsitään keinoja kehittää paikallisten liikunnan- ja terveystiedonopettajien kerhojen toimintaa, aktivoida passiivisesti toimivia kerhoja sekä perustaa uusia kerhoja / vapaamuotoisempaa paikallista toimintaa. Kehittämistyön tulosten pohjalta työstetään kerhotoimijan opas.
Tämä kehittämistyö hyödyntää tilaajan lisäksi myös muita aineopettajajärjestöjä sekä muita yhdistyksiä, joilla on tarvetta kehittää paikallistoimintaa. Työ kiinnittyy vahvasti myös yhteisöpedagogin työkenttään, valmentaahan yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -tutkinto toimimaan vaativissa yhteisöjen kehittämistehtävissä.
Aineistoina tässä kehittämistyössä käytetään sekä olemassa olevia (kerhojen toimintakertomukset ja paikallisen liikunnan- ja terveystiedonopettajien toiminnan ja yhteistyön nykytilan arviointikyselyn tulokset) että eri menetelmillä saatuja. Kyselytutkimuksella ja työpajatyöskentelyllä kerättiin varsinainen aineisto. Kyselytutkimus toteutettiin jo toimivien kerhojen jäsenille ja lisäksi jäsenille, joiden alueella ei ole toimivaa kerhoa. Kyselytutkimuksen jälkeen toteutettiin erillinen työpajatyöskentely paikallisten kerhojen edustajille. Tutkimusprosessi eteni vaihe vaiheelta ja jokainen vaihe antoi eväitä seuraavan vaiheen työstämiseen. Olemassa olevat aineistot ohjasivat tutkimuskysymysten muotoilua ja tutkimuskyselyn tekemistä. Kyselyn analysointi auttoi valitsemaan ja teemoittamaan työpajassa käsiteltävät aiheet.
Tärkeimpänä tuloksena työstä nousi esiin, että kiinnostusta paikalliseen toimintaan on myös niillä, jotka eivät ole vielä osallistuneet tai heidän alueellaan ei ole ollut toimintaa. Kaikki jäsenet eivät ole edes tietoisia, onko heidän alueellaan paikallista toimintaa. Tietoisuutta paikallisen toiminnan olemassaolosta tulee siis lisätä ja saada toimintaa myös uusille alueille. Liiton tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, miten varmistetaan, että kerhojen jäsenet ovat myös liiton jäseniä. Lisäksi tulee pohtia, olisiko LIITO:n ja kerhojen organisoitumista ja jäsenyyksiä syytä järjestää eri tavalla. Terveystiedon opettajat kokivat, että heille ei ollut tarpeeksi toimintaa ja tämä tulee huomioida kerhotoiminnan kehittämisessä. Jäsenkunta on myös heterogeeninen sen suhteen, millä asteella kukin koulussa opettaa ja tämä tulee huomioida tarkemmin myös kerhon toiminnassa. LIITO:n tulee jatkaa jo olemassa olevia kerhotapaamisia säännöllisesti ja niiden sisältöä tulee kehittää. Myös paikallisten miniopintopäivien jatkaminen on tärkeää ja niitä tulee järjestää myös uusilla alueilla.
Opinnäytetyön tulokset antavat hyvät lähtökohdat myös kerhotoimijan oppaan tekemiseen. Oppaaseen kerätään toimivia vinkkejä ja ideoita muuan muassa kerhon taloudenhoidosta, hallituksen toiminnasta, toiminnan suunnittelusta, viestinnästä, koulutuksista ja vapaa-ajantoiminnasta. Oppaassa annetaan ideoita myös paikalliseen vaikuttamistyöhön, yhteistyöhön eri tahojen kanssa ja jäsenten sekä luottamushenkilöiden hankintaan. Myös muut paikallistoimintaansa kehittävät järjestöt voivat hyödyntää opasta ja opinnäytetyötä kehittämistyön tukena.